Nordnet

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Uudet tulot, uusi budjetti

Olen joskus historian havinassa kirjoittanut ja ihmetellyt sitä, miten lähes 3.000 euron (kk:n) nettotuloista ei muutama vuosi sitten jäänyt oikein mitään säästöön, tai jos jäi, hyvin vähän. Kun tulotaso tippui miltei tonnilla vuosiksi, rahaa sai jopa paremmin säästöön. Nälkä kasvaa syödessä vai miten se menikään...? 

Koska olen jälleen autoilun orja ja tuloni ovat nousseet mukavasti, laskin uuden kuukausibudjetin itselleni. Se näyttää tältä:

Tulot
2.930,26
Menot


Asuntolaina
580,37
Yhteinen tili
300,00
Puhelimet
60,00
Ruoka
400,00
Laskutili:

Lasten harrastukset
100,00
Matkustaminen
50,00
Vaatteet
50,00
Bensa
150,00
Vakuutukset+vero
86,00
Huolto
50,00
Yhteensä
1826,37


Tulot - menot
1.103,89

Minulle jää siis hieman reilu tonni kuukaudessa ns. ylimääräistä. Kesän aikana todellisuus lienee lähempänä 700 euroa pienten lomareissujen (huvipuistot, Pandatalo...) takia. Syksystä tonnin säästöön saaminen pitäisi olla todellisuutta, ellei jotakin katastrofaalista satu käymään. Auton omistaminen lisäsi kk-tasolla kuluja lähes 300€. Auto on kuitenkin välttämättömyys töiden kannalta, ja työt jatkuvat tällä tiedolla ainakin vuoden loppuun saakka. Auton vakuutukset kilpailutin Kilpailuttaja.fi-sivuston* kautta, ja halvimmaksi vakuutukseksi tuli Folksam. Seuraavaksi pitäisikin ryhtyä kilpailuttamaan kaksi puhelinliittymää... 

Tavoitteena olisi nyt kasata uusi hätävara, koska edellisellä, 5.000 euron puskurilla, ostin osakkeita ja totesin työttömäksi jäätyäni, etteivät tilillä olleet rahat riittäneet elämiseen sillä aikaa, kun odottelin ensimmäistä ansiosidonnaista. Lisäksi projekti "asuntolainan nopeutettu takaisin maksu" on tämän vuoden osalta vaiheessa. 

Saahan nähdä mitä tästä kehkeytyykään... Rahastot tuli myytyä auton takia, Suomi-osakkeet ovat turhan kalliita, lähtisikö ostamaan uudelleen Seligsonin Brands-rahastoa vai miten ylimääräisen rahan saisi kanavoitua itselleen lisätuloiksi? Ehkä kaikkeen löytyy vielä ratkaisu. Nyt pitäisi se ensimmäinen 700€ saada säästöön :)

Kuinka paljon Sinä olet budjetoinut kesärientoihin rahaa?

*merkityt linkit ovat afficiliate-linkkejä

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Toukokuun kuukausikatsaus


Toukokuu täynnä toivoa vai oliko se torstai täynnä toivoa? Niin tai näin. Tässä kuussa tuli tietoisesti törsättyä. Oikeudenpäätös sai aikaan sen, että lähdin tuulettamaan tukkaani Tallinnaan, josta näkyy vain osa kuluista. Todellisuudessa ostin läjän vaatteita, jotka päivittyvät aikanaan 600 euron haasteeseen, jonka budjetti on paukkunut jo aika päivää sitten... Tallinnan lisäksi varasin lentoliput (ja hotellin, jonka maksan vasta paikan päällä) itselleni ja esikoiselleni. Lähdemme kaksin Lontooseen Harry Potterin jalanjäljille. Ruokaan on mennyt järkyttävä summa rahaa, enkä oikeastaan kykene edes selittämään summaa millään muotoa.

Mutta kaikesta rahan käytöstä huolimatta, ei harmita tippaakaan! Tuloni ovat nousseet kk-tasolla reippaasti ja kunhan kesäkuun aikana tuhoan loputkin visa-laskusta, voin taas aloittaa sijoittamisen, kuten ennenkin. Ei tarvitse enää laskea senttejä mikä tuntuu todella helpottavalta. Työsopimukseni jatkokin selvisi ja töitä on ainakin loppuvuoteen saakka.

VARAT €
30.4.18
31.5.18
Muutos
Osakkeet
13.478,04
13.770,68
+ 292,64
Indeksirahastot
665,00
712,00
+ 47,00
Hätävara-tili
1.330,00
1.337,00
+ 7,00
Yhteensä
15.473,04
15.819,68
+ 346,64
VELAT €


Asuntolaina
69.115,42
68.587,54
+ 527,88

Tulot toukokuu:  2905,26€ Tulot koostuvat palkasta, lapsilisistä ja elatusmaksusta.

SÄÄNNÖLLISET MENOT:

YLIMÄÄRÄISET MENOT:
Asuntolaina
580,37€
Bensa 138,80€
Taloon liittyvät kulut
300€
Liput 30,00€
Puhelin (oma + lasten) 
64,94€
Tallinna 229,92€
Ruoka- ja päivittäistavarat 
675,98€
Lahjat 44,98€
Ammattiliiton jäsenmaksu
40,48€
Lentoliput 228,12€
Laskutili
500€
Oikeudenkäsittelymaksu 250€
Yhteensä
2161,77€
921,82€

Sijoitukset
Lapset
30,00
Superrahasto Suomi
15,00
Superrahasto Ruotsi
15,00
Osakkeet
0,00
Seligson Top 25 Brands
0,00
Yhteensä
60,00€



sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Irtisanomisen lopputulema


Pari vuotta kestänyt pitkä, jaajoittain helvetillinenkin, prosessi minun ja muiden kollegoitteni osalta ontullut päätökseensä. Kiitos postin, muut ennättivät saada päätöksensä ensin ja sain henkistä aikaa valmistautua häviöön. Kyllä, me kaikki hävisimme. Hieman oudolta kuulostaa oikeuden päätös, ja osa päätöksen saaneista aikoo valittaa ylemmäs, mutta itse en enää jaksa. 2 vuotta on kulunut, olen päässyt sekä henkisesti että fyysisesti koko työpaikasta eroon enkä aio ryhtyä samaan ”paskamankeliin” uudelleen.

Mitä oikeus sitten päätti?
  • on ok luoda uusia työtehtäviä yt-neuvotteluiden aikana
  • on ok, ettei ko. työpaikkoja haettaessa esitetä asianmukaista työpaikkailmoitusta, jossa kävisi ilmi sellaiset asiat, jotka tulevat esille vasta oikeusprosessissa
  • on ok, ettei uusiin työtehtäviin oteta irtisanottuja henkilöitä, vaikka heillä on työpaikkailmoituksessa mainittu pätevyys siihen (tästä oikeus antoi moitteita, mutta siihen se jäikin)
  • se, että itse olin tehnyt jo vastaavanlaista tehtävää, määriteltiin vähäiseksi, vaikka tehtävään valittiin henkilö, jolla ei ollut minkäänlaista kokemusta tehtävästä, ja joka lisäksi oli määräaikaisessa työsuhteessa
  • minun olisi pitänyt ottaa vastaan työnantajan tarjoama ei-koulutustani vastaava tehtävä, jossa palkka olisi tippunut 1.500€/kk 
  • on myös ok, että työnantaja voi palkata työvelvoitteen aikana sijaisen minun sijastani tekemään työtä, jonka minäkin olisin voinut tehdä
  • oikeus päätti, että maksan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja hieman päälle 1.000€


Päätöstä lukiessani olin täysin sanaton. Niin olivat muutkin. Meille hehkutettiin prosessin alkaessa, miten tämä olisi ”varma nakki” ja kuitenkin näin kävi. Iso yritys voi jyrätä pienet. Päätin niellä tappioni ja maksoin kiltisti oikeudenkäynnin käsittelykulut, jotta saan asian pois mielestäni samantien. Mutta eihän se niin mennyt... Seuraavaksi alkoi kiista lakimiehen kanssa vastapuolen oikeudenkäyntikuluista.

Kun aloitimme parin muun kanssa oikeusprosessin, meille kerrottiin, ettei meille tule muita kuluja kuin tuo oikeudenkäynnin käsittelykulut, 250€. Kaikki muu menisi vakuutuksista. Yhdelle valittajista lakimies ilmoitti, että joudumme itse maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Porukalla haukoimme happea, eihän tämä näin voi mennä! Miksi maksamme liiton jäsenmaksua? Pitäisihän siellä olla oikeusturvavakuutus! Kirjoitin harvinaisen kipakan sähköpostin lakimiehelle, joka lopulta vastasi, että hän selvittää menisikö maksut vakuutuksesta. Omavastuu on jokatapauksessa 15%. Lakimies kertoi pläränneensä päätökseni ja kehotti lukemaan päätöksen tarkasti: onko kaikki mennyt kuten piti.

Tässä kohtaa meinasi itseltä mennä viimeisinkin itsehillinnän ripe. Liiton lakimies on ollut yksi iso vitsi alusta alkaen. Kun teimme ensimmäistä valitustamme, emme osanneet kyseenalaistaa lakimiehen toimintatapaa. Kaikki tapahtui sähköpostin välityksellä. Ensimmäistä valitustani (vai lausuntoa?) tehdessäni, jouduin lopulta pommittamaan lakimiestä, koska deadline oli lähestymässä ja lakimiehestä ei kuulunut mitään. Puoli tuntia ennen määräajan umpeutumista, sain sähköpostin, jossa oli valitukseni, jonka a.) minä olin kirjoittanut ja b.) lakimies ainoastaan lisännyt lakipykälät. Mietin jo tuossa kohtaa menikö kaikki nyt ihan niin kuin olisi pitänyt? En saanut kysymyksiini vastauksia missään vaiheessa ja tuntui, että tästä ensimmäisestä vastineesta jäi uupumaan paljon. Mielestäni se olisi voinut olla napakampikin, etenkin, kun työnantajataho iski lokaa niskaani sen minkä ehti.

Kun toinen lausunto piti tehdä, sekin oli jälleen itsekirjoittamani ”raakile”, johon lakimies ainoastaan liitti lakipykälät. Tässä kohtaa selvisi, että olisimme voineet myös syyttää entistä työnantajaa syrjinnästä (olimme kaikki 3-kymppisiä perheenäitejä), mutta tuo valitusaika oli mennyt umpeen jo aikoja sitten. Ei pahoittelua, ei mitään. Mietin kysynkö jo toista lakimiestä, mutta koska aika oli aina niin vähissä, en vaihtanut, ja kun muut valittajat myöskin päättivät jatkaa työskentelyä tämän kanssa, niin päätin minäkin. Ehkä lopputulos olisi ollut erilainen, jos olisimme vaatineet toista henkilöä tämän tilalle? Ehkä, tai ehkä ei. Eniten kuitenkin harmittaa koko prosessissa se, että lakimies panttasi tietoja, muutakin kuin tämä syrjintään liittyvän kysymyksen, ja yhteistyö muutenkin takkusi.  Ja mitä? Nytkö minun pitää tarkastella päätöksestäni onko kaikki mennyt ok? Eikö se ole hänen tehtävänsä?

Henkisesti olen varautunut olemaan tuo reilun tonnin verran köyhempi. Olen lompakko levällään, kunhan vain pääsen eroon koko jutusta. Sitten odottelen, että valitusaika menee umpeen, enkä oikein näe syytä miksi entinen työantaja valittaisi asiasta, ja vaihdan liittoa. Maksan törkeän hintaista jäsenmaksua ja vastine sille on tämä?

Mitä sitten ajattelen entisestä työnantajastani?

No, minähän uskon Karman lakiin. Ensinnäkin kuulin, että entinen esimieheni on sairastunut uudelleen syöpään, joka tällä kertaa on myös levinnyt. Häntä kohtaan en tunne mitään. Enkä kyllä toivokaan hänelle mitään hyvää, vaikken myöskään pahaa. Toiseksi kuulin, että entinen työnantaja joutuu lakkauttamaan yhden osaston täysin, koska he eivät saa rekrytoitua väkeä. Talosta marssi ulos toistakymmentä yhden pienen alan erityisosaajaa, ja koska tuolla alalla piirit ovat pienet, työnantajan maine on kiirinyt. Kukaan ei halua ottaa vastaan työtä tältä työnantajalta. Sen sijaan nämä erityisosaajat ovat laittaneet oman yrityksen pystyyn, jolla kuulemma menee todella hyvin. Ihan mahtavaa.

Itse nukun yöni hyvin, elämässä on kaikki hyvin ja se riittää. Tämä oli tällainen ”keissi” ja toista kertaa en tähän ryhtyisi.