Määräaikaisen työsopimuksen porsaanreiät

Uuden työpaikan tiimoilta olen tutkaillut onko minulla tarvittaessa mitään vaihtoehtoja päästä nykyisestä työstäni eroon niin halutessani. Määräaikainen työsopimus on jäätävän sitova sekä työnantajan että työntekijän kohdalla, mutta...

• Määräaikaiseen työsopimukseen voi (ja kannattaa) vaatia irtisanomisehto. Tällöin työntekijä voi irtisanoutua määräaikaisesta työsopimuksesta irtisanomisajan puitteissa.
• Työntekijä voi maksaa työnantajalle vahingonkorvausta irtisanoutuessaan määräaikaisesta työsuhteesta. Korvaus vastannee lähinnä uuden henkilön rekrytointiin liittyviä kuluja, ja sen käyttö on lukemani mukaan harvinaista, mutta jopa meidän yrityksessä käytettyä! Millaisia summia työntekijä meillä on maksanut, sitä en tiedä.
• Ihannetilanteessa työnantaja ja työntekijä voivat sopia yhdessä määräaikaisen työsuhteen purkamisesta, mutta omalla kohdallani veikkaan, ettei tämä onnistuisi.

Määräaikaisen työsuhteen irtisanomisessa on myös problematiikkansa, mikäli työntekijä jää irtisanoutumisen myötä työttömäksi. Koska työntekijällä olisi ollut työsuhde, ei hänen katsota olevan oikeutettu työttömyysturvaan 3 kk:n karenssiajan aikana.

Mikäli mikään edellämainituista keinoista ei mahdollista Sinulle määräaikaisen työsuhteen purkamista, on vielä yksi porsaanreikä. Nimittäin koeaika. Koeajalla työntekijä tai työnantaja voi päättää työsuhteen heti, ilman irtisanomisaikaa. Koeajan pituudesta tulee mainita työsopimuksessa, mutta sitä voidaan pidentää mikäli työntekijä jää työkyvyttömäksi, äitiyslomalle tmv. Työsopimuslain mukaan koeaika voidaan maksimissaan määrittää 6 kk:n mittaiseksi, määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla puolet työsuhteen kestosta, kuitenkin tuo maksimi, 6 kk.

Kun allekirjoitin nykyisen työsopimuksen ihmettelin miksi ihmeessä jouduin jälleen koeajalle, vaikka olin samaa työtä tehnyt eri yksikössä. Nyt suorastaan voisin kiittää mahdollisuudesta jättää yksi ovi raolleen, mikäli meno työpaikassa muuttuu sietämättömäksi. Koeajallakin työsuhteen päättäminen aiheuttaa taas karenssin työttömyysturvaan, mutta joskus se korvienväli on tärkeämpi kuin raha, jos vain suinkin hätävarakassa antaa myöten. 

Vai oletko eri mieltä?

Käärmeiden pesä

Viikko uudessa työpaikassa takana. Vaikka olin kuullut jo ”kauhutarinoita” uudesta yksiköstä (omammehan siis lakkautettiin), lähdin töihin avoimin mielin ja päättäväisenä, että teen omaa juttuani enkä puutu mihinkään. Kolmen kollegani kanssa suuntasimme maanantaina kimppakyydillä kohti uutta työpaikkaa. Voi jumpe mikä aloitus...

Aamu alkoi palaverilla, jonka päätyttyä väki lähti suunnistamaan omiin töihin. Vasta tässä kohtaa esimies katsoi aiheelliseksi pikaisesti esitellä meidät. Sitten esimies katosi. Jäimme palaveritilaan huuli pyöreänä, että minnekäs tästä nyt sitten...? Yksikön vastaava, ”pikku pomomme”, nappasi minusta kopin. Seuraavan tunnin aikana sainkin kuulla miten ”paska” yksikkö tämä on ollut ja miten tämä pieni mies oli nyt tullut ”pelastamaan yksikön”. Täällä ei enää paskaa puhuta, mutta samaan hengen vetoon sain kuulla, ketkä ovat kaiken vehkeilyn takana, ja heidät haukuttiin nimeltä minulle. Selvä.

Avaimet, työpuhelin, atk-tunnukset, henkilökortti, työhuone? Mitään ei ollut valmiina, vaikka siirrosta oli tullut tieto jo toukokuussa. Valtava talo on sokkeloinen ja siinä pikaisesti näytettiin missä on wc, jääkaappi ja toimisto. Sihteeri antoi avaimen ja puhelimen. Jälkimmäisestä en saanut edes numeroa, koska ei hän sitä tiennyt, piti siis soittaa omaan puhelimeen. Mihinkään ei tarvinnut allekirjoittaa saaneensa puhelinta, ja koska sihteeri ei tiedä työpuhelimeni numeroa, numeroni ei siis tule mihinkään puhelinluetteloonkaan. Mielenkiintoista. Henkilökortti? ”Ei minullakaan sellaista ole”, vastasi sihteeri. Niin... minä kierrän kylillä edustamassa yritystä. Okei, ei sitten. Atk-tunnukset? Esimies: ”Juu-juu, hoidan... kyllä ne tänään tulee... (kesti 4 päivää). ” Työhuone? Esimies: ”Noo... tuota... mitäs itse ajattelit...?” Voi vittu.

Kaksi ensimmäistä päivää pyörin kuin pieru saharassa ilman työvälineitä. Tavarani, jotka oli tuotu aiemmin vanhasta työyksiköstäni, olivat sikin sokin eri varastoissa, eri puolilla valtavaa taloa. Osa huonekaluistani oli jopa pöllitty toisten työntekijöiden toimesta. Niinpä kannoin kaikkea, mitä jaksoin, yksin portaita pitkin 4. kerrokseen, hiki virraten. Neljäntenä päivänä sain viimein apua huonekalujen kantoon. Töitä en ole voinut tällä viikolla aloittaa, koska sain vasta viikon viimeisenä päivänä atk-tunnukset ja tietokoneen. Työpöytä oli edelleen kasaamatta, kun lähdin torstaina töistä. Olisin itse kasannut, jos olisin löytänyt jostakin porakoneen. Yksikön vastaava totesi, että nämä on maanantaihin mennessä kasattu. Maanantaina (huomenna) piti aloittaa varsinaiset työt... En aloita. Enkä edes usko, että mitään on kasattu, kun huomenna menen töihin.

Osastopalaverissa oli huutotaktiikka. Yksi puhui puhelimessa, toinen selitti palaveriasiaa ja kolmas puhui päälle. Sihteeri saapui palaveriin myöhässä tokaisten ”se saatanan lehmä siellä xxx:ssa”... XXX oli entinen yksikköni. Näin kauniisti puhuttiin kollegastani, kaikkien kuullen.

Neljäntenä aamuna yksikön vastaava tuli aamupalaverin jälkeen ”naamalleni” selvästi tuohtuneena. Olin kuulemma ollut palaverissa kahden muun kanssa, jossa joku oli haukkunut koko yksikön, esimiehet ja kollegat. Sanoin, etten tiedä mistä puhut, minä en ole ollut missään palaverissa enkä tiedä edes kenestä puhut. Sain kuulla, että kaksi muuta kollegaani olivat saaneet perehdytyksenään yhdeltä ei-pidetyltä-työntekijältä tiedot miten paska työpaikka tämä on ja vastaava halusi nyt kitkeä kaiken tämän pois. Sihteeri näytti voitonriemuiselta, joten arvelin hänen juorunneen jotakin. Muut kollegani olivat kertoneet, ettei sihteeri tule toimeen tämän ei-pidetyn-henkilön kanssa, joten laskin helposti 1+1 yhteen.

Kun sihteeri oli poistunut paikalta, sanoin, että jos täällä kerran on avoin työkulttuuri, avaan minäkin suuni. Ensinnäkin teidän sihteerinne käytös on ala-arvoista. Minun kollegani nimi on ”Taru” eikä ”saatanan lehmä”, ja tämä ”Taru” on siirtymässä tähän yksikköön. Minun toinen kollegani on myös ystäväni enkä pidä siitä, että sihteeri haukkuu häntä julkisesti täällä. Lisäksi minun näkemykseni mukaan esimiehelle ei huudeta ”et oo saatana tosissas”, kun esimies käskee sihteeriä tekemään hänelle kuuluvan työtehtävän. Kun lopetin, totesin, että vikatikki. Sihteeri olikin kaikkien suosikki! Että siinäpä meni se, etten puutu mihinkään...

Toinen, tähän yksikköön siirtyneistä, kollegoistani otti yhteyden entiseen esimieheemme ja kertoi tilanteestamme. Koska olemme periaatteessa samaa organisaatiota, eri yksiköitä vain, esimiehemme soitti asiasta koko organisaation johtajalle. Toinen kollegoistani päätti jo irtisanoutua kolmen päivän jälkeen, toinen jäi lomalle ja nyt minä sitten yksin ajan työpaikalle seuraavat 2 viikkoa ja vastaanotan kaiken sen, mikä taivaalta sataa. Kun 4. päivänä sain viimein oman työhuoneeni, päätin, etten poistu sieltä kuin pissalle ja syömään. En halua nähdä enkä kohdata ketään, asiakkaitani lukuunottamatta. Laskin, että 4 kuukautta kestäisi tätä ”komennusta”. Ehkä hankin aamukamman... 

Oletko Sinä ollut koskaan töissä käärmeiden pesässä?

Sijoitusstrategiasta

Kuten aiemmin totesin, itselläni ei ole varsinaista sijoitussuunnitelmaa, vain pyrkimys sijoittaa joka kuukausi ylimääräinen raha. Nyt kun viimein uskaltauduin suorille osakemarkkinoille, aloitin aika lailla ”nollasta”. Kuten aiemmin tuli todettuakin, tuli esimerkiksi Nordeaa ostettua kalliilla, mutta... jatkossa teen ostoja alla oleviin osakkeisiin, kun alin ostohinta on alittunut.

Osake	Kpl	Keskikurssi €	Alin hinta €
Finnair Oyj	50	8,00	7,95
Fortum Corporation	108	13,93	13,78
Huhtamäki Oyj	12	32,45	32,45
KONE corporation	4	43,21	43,20
Nordea Bank Ab	123	11,26	10,85

Tällä kiskotaan keskikurssia alas, ja saadaan vähemmällä euromäärällä enemmän osakkeita. Uusia osakkeitta hankkiessa olen toki seurannut miten kurssi on heilahdellut vuoden sisällä, jotta en ostaisi ylihintaan.

Indeksirahastot ovat olleet tauolla jonkin aikaa, mutta samaa periaatetta olen käyttänyt niihinkin sijoittaessani: kun rahasto on ollut miinuksella, ostan sitä lisää. Indeksirahastojen ongelmana tosin on se, että viive on 1-2 päivää, jolloin miinusmerkistä on saattanut tulla positiivinen. Toistaiseksi olen ollut onnekas tässäkin, koska yksikään indeksirahastoistani ei ole ollut miinuksella. Strategiani siis ilmeisesti toimii?

Omaa sijoittamistani häiritsee nyt se, että osakkeita oli nastaa ostella niinkin suurella summalla kuin 3.000 eurolla, jonka hätävarakassastani nostin. Nyt kun kk:ssa on se 500-800€ sijoitettavaa, hauskuus hieman lopahtaa... Joutuu keräämään isompaa pottia parikin kuukautta kaupankäyntikulujen minimoimiseksi, ellei Nordnet päätä jatkaa mainiota 200€:n kampanjaansa...

Millainen Sinun sijoitusstrategiasi on?