perjantai 26. helmikuuta 2016

Olipa kerran sijoitussuunnitelma osa I

Kun joulukuussa 2015 päätin aloittaa talouteni uuden nousukauden, kaikki oli mielessäni hyvin selvää. Olin 1,5 vuotta aiemmin aloittanut säästämisen Seligsonin passiivisiin indeksirahastoihin ja kun Nordnet aloitti Superrahastot, nappasin nekin mukaan sijoitussuunnitelmaani. Sattui yhtä sun toista, tuli isoja menoeriä ja säästäminen jäi. Kun loppuvuodesta 2015 sain hätävararahastoni vihdoin ja viimein kuntoon, päätin keskittyä vuoden 2016 täysin indeksirahastojeni kasvattamiseen. Ensimmäinen ajatukseni oli saada jokaiseen rahastoon vähintään 1000€ kasaan.

Koska ihmisen on helppo huijata itseään, laadin tarkan suunnitelman (alla olevan taulukon) tavoitettani varten, jotta tonnit varmasti tulisivat täyteen. Oranssilla olen merkinnytkin jo siirretyt summat. 2016-rivillä näkyy paljonko rahaa oli jo entuudestaan rahastossa. Esim. Brands-rahastossa 100€.

Kuten huomaatte, kaikkiin rahastoihin tonnia ei kuukausisäästämisen kautta kerry, mutta yritän nipistää viikoittain muista kuluista, kesälomarahoista sekä tulevista veronpalautuksista puuttuvan summan.


Summa on tammi-toukokuun ajan 250€ ja nousee kesäkuusta 450 euroon. Tämä siitä syystä, että laskutilini kaipaa hieman täydennystä aikaisemman holtittoman rahankäyttöni ansiosta.


450€/kk
2016
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
Brands
100€
250€
250€
250€
150€








Pharma
200€



100€
250€
250€
200€





Eurooppa
300€





200€
250€
250




Aasia
250€







200
200€
200€
150€

P.-Amer.
300€








250€
250€
200€

Tanska
150€












Ruotsi
180€











200€
Norja
150€












Suomi
360€










100€
250€
Laskutili

200€
200€
200€
200€
200€










Suunnitelmani oli siis täydellinen, kunnes... ryhdyin ajattelemaan!

Suunnitelmani plussat ovat:
  • maantieteellinen hajautus
  • ajallinen hajautus (ehkä hieman ”vajaa”)


Miinuksena näen sen, että yhdeksän rahaston ”hallitseminen” on jotenkin haastavaa. Tajusin, etten ole ajatellut lainkaan painotuksia salkussani. Ajatus oli vain saada ”tonni kasaan”. Mutta mitä sen jälkeen?

Ensimmäisessä blogitekstissäni ”Mistäkaikki lähti” kerroin, että haluan maksaa asuntolainani nopeutetussa tahdissa pois, jotta voisin tehdä vähemmän töitä -> pääsisin oravanpyörästä eroon. Suunnitelmani oli kasvattaa sijoitusteni määrää vuoden 2016 ajan ja vuodesta 2017 käyttää kuukaudessa säästämäni eurot lainan lyhentämiseen. Toki aion tuolloinkin vielä pienillä summilla kuukausisäästää indeksirahastoihin. Mutta miten jaat pienen summan yhdeksän rahaston kesken?

Pitäisikö minun jo nyt kesäkuusta alkaen laittaakin 50€/ rahasto/ kk? Tällöin saisin paremmin ajallista hajautusta vai pitäisikö keskittyä vain muutamaan rahastoon tämä vuosi ja jatkaa niiden parissa ensi vuonnakin? Tällöin hajautus jäisi taas suppeaksi. Vai jatkaako jo valitulla tiellä? Tässä kohtaa lienee paikallaan miettiä myös niitä painotuksia salkussani. 

Mitä mieltä te muut olette?

tiistai 23. helmikuuta 2016

Indeksirahastoista

Indeksirahastoihin sijoittamisella tarkoitetaan sitä, että ”sijoittaja hankkii passiivisesti hallinnoituja arvopapereita, jotka seuraavat jotakin sijoittaman haluamaa indeksiä” (Havia, Lappalainen & Rinta-Loppi 2014).

Esimerkiksi Suomen superrahasto seuraa OMXH25- indeksiä eli Helsingin pörssin 25 vaihdetumman osakkeen kehitystä. Vastaavasti esim. Tanskan superrahasto seuraa OMX20CAP-osakeindeksiä eli Kööpenhaminan pörssin 20 vaihdetuimman osakkeen kehitystä jne.


Itse olen päätynyt indeksirahastoihin, koska saan indeksin kautta yhdellä arvopaperilla laajan hajautuksen useisiin sijoituskohteisiin. Olen mukana Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa, Pohjoismaissa sekä lääketeollisuudessa ja eri kulutustuotteissa Brandin kautta. Kaltaiselleni aloittelevalle sijoittelijalle tämä kuulosti hyvältä alulta. Koen myös, että tarvitsen vielä lisäopiskelua osakeostoja varten, joten indeksirahastot oli helppo saada ”haltuun” nopeasti myös ymmärryksen tasolla.

Mitä muuta hyvää indeksirahastoissa sitten on? Koska rahastoja hoidetaan passiivisesti, eli ne eivät käy aktiivisesti kauppaa, niiden kustannukset ovat matalat. Esimerkiksi Nordnetin superrahastoissa ei ole minkäänlaisia kustannuksia, paitsi valuutanvaihtoon (muut Pohjoismaat pl. Suomi) liittyvät kustannukset 0,25% merkinnän ja lunastuksen yhteydessä (yhteensä siis 0,50%).


Alla olevaan taulukkoon tein niiden passiivisten indeksirahastojen kulukuvauksen, joissa olen itse mukana. Tässä ei oteta huomioon lunastuspalkkioita, koska tällä hetkellä ei ole aikomustakaan nostaa rahastoista käteistä. 

Rahasto
Kaupankäyntihinta/
valuutanvaihto
Hallinnointi- ja säilytysmaksu/ vuosi
Lunastuspalkkio/
valuutanvaihto
Yht.
Seligson:
Eurooppa
Aasia

Pohjois-Amerikka

0,10%


0,10%

0,45%


0,43%

0,10% yli 180 pv
0,50% alle 180 pv

0,55%


0,53%
Seligson:
Brands
Pharmaceuticals

0,00%

0,60%

0,50% alle 180 pv
0,00% yli 180 pv

0,60%
Nordnet superrahastot:
Suomi

0,00%

0,00%

0,00%

0,00%
Nordnet superrahastot:
Tanska
Norja
Ruotsi


0,25%



0,25%


0,25%

Tarkemmat hinnastot löydät Seligsonin sivuilta täältä ja Nordnetin sivuilta täältä.


Indeksirahastojen eduiksi lasken myös sen, että se sijoittaa osingot uudelleen sekä sen, että mukaan pääsee jo pienillä summilla. Esimerkiksi Nordnetin superrahastoihin kuukausisäästämisen minimisumma on 15€. Rahan siirtäminen molempiin yhtiöihin käy kätevästi verkkopankin kautta eikä asiakaspalvelussa ole ollut moitteen sijaa. Tarvitseeko minun perustella enempää miksi kuukausisäästän passiiviseen indeksirahastoihin? ;)


Havia, P., Lappalainen, V. & Rinta-Loppi, A. 2014. Erilainen ote omaan talouteen. Vapaus,, onni ja hyvä elämä.Talentum Media Oy.