torstai 24. maaliskuuta 2016

Elatusapu

Kun vanhemmat eroavat lapsella on oikeus elatusapuun. Yleensä elatusapua maksaa etävanhempi sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu. Elatusavun määrään on olemassa erilaisia laskureita ja kunnat kokemukseni mukaan tulkitsevat eri tavoin määrää sekä laskukaavioita. Omalla paikkakunnallani laskelma on tämän näköinen:

Lasten tarpeet yhteensä    X     Elatusvelvollisen elatuskyky         = elatusmaksun määrä      
Lasten lukumäärä               Vanhempien yhteenlaskettu elatuskyky

Elatusavun määrän laskee ja vahvistaa yleensä lastenvalvoja, mutta jos elatusavun suuruudesta ei päästä yhteisymmärrykseen, tuomioistuin voi määrätä elatusmaksun suuruuden. Elatusmaksua maksetaan kuukausittain.

Erottuani lasteni isästä teimme lastenvalvojan luona elatusmaksusta sopimuksen. Elettiin elokuuta 2012. Koska olin ainoa ystäväpiirini eronnut, ei minulla ollut minkäänlaista vertauspohjaa siihen millainen elatusmaksu olisi sopiva. Netistäkään ei tuohon aikaan löytynyt mitään ”suuntaa antavaa”. Exäni ja minun tuloni olivat samaa luokkaa, samoin asumiskustannukset. Exäni ja miespuolinen lastenvalvoja olivat sitä mieltä, että 300€/kk on riittävä summa kahden lapsen elatusmaksuksi. Totesin, ettei summa kata edes päivähoitomaksua, joka oli 334€/kk. Lisäksi vanhemmalla lapsella oli jo olemassaan harrastus ja kysyin millä rahoitan esim. polkupyörät, sukset, vaatteet ym.? Sopimukseen lisättiin kohta, jossa exäni suostui maksamaan lasten vaatteisiin ja tarvikkeisiin liittyvistä kuluista puolet.  

Jo joulukuussa puhkesi ensimmäinen riita. Ostin exäni mukaan lapsillemme liian kalliita vaatteita. Vertailun vuoksi laskin kuinka paljon poikamme tarvikkeisiin ja vaatteisiin on tänä talvena mennyt rahaa (poika on kasvanut 3 vaatekokoa vuoden aikana). Osa vaatteista (pipot, kaulurit, hanskat) ovat viime vuotisia enkä huomioi niitä tässä yhteydessä.

  •       Kuomat 4,00€
  •     Toppahaalari 39,90€
  •     Pitkähihaiset 7 x 3,50€
  •     T-paidat 7 x 2,50€
  •     Collegehousut 5 kpl yht. 26€
  •     Pitkät kalsarit 4 kpl yht. 12€          
  •     Sukat 10 kpl 6,90€
  •     Alushousut, ilmaisia
  •     Villasukat, lapaset, ilmaisia
  •     kuravaatteet (takki ja housut) 15€
  •     Nokian kumisaappaat 6€
  •     Kurahanskat 2 x 12,90€

Yhteensä:  178,60€

Lisäksi jouduin hankkimaan:
  •           luistimet, ilmaiset
  •          suksipaketti (monot, kahdet sauvat ja sukset) 50€

Jos olisin jostakin voinut pihistää, se olisi ollut toppapuku. Pojille on todella vaikea löytää käytettyä ja ehjää toppahaalaria. Tämäkin oli tarjoushaalari, jonka syöksyin ostamaan heti, kun näin lehdessä tarjouksen. Kurahanskat ovat Rukan fleecevuoriset, koska ne kestävät. Olen ostanut Cirafin ja Robinhoodin halppisversioita ja ne ovat hajonneet parin käytön jälkeen. Kaikki muu on ostettu kirppikseltä tai alennuksesta. Osa vaatteista ja sukset menevät vielä pikkusiskollekin. En tiedä mistä olisin voinut enää säästää? Ja huom! Tässä on vasta toisen lapsemme kulut talven osalta.

Oli siis joulukuu 2012. Riita äityi siihen pisteeseen, että exäni kieltäytyi maksamasta hankintojani, vaikka hankinnoista oli hänenkin kanssaan etukäteen keskusteltu.

Helmikuussa 2013 varasin ajan lastenvalvojalle, ja aikaa jouduinkin odottamaan useamman kuukauden. Maaliskuun aikana muutin nykyisen mieheni luo, minkä seurauksena menetin lapsilisistä yksinhuoltajakorotuksen, mutta päivähoitomaksut sen sijaan nousivat korkeimpaan maksuluokkaan avoliittoni myötä. Tämä on mielestäni suuri vääryys. Päivähoitomaksu oli nyt 505€/kk.

Kun kesäkuussa 2013 viimein pääsin lastenvalvojalle, sain tietää, että aiemmin tehty elatusmaksusopimuksemme on laiton. Lisäpykälä, minkä mukaan lasteni isän tulee osallistua lasten hankintoihin ei ollut lainvoimainen enkä voinut vaatia mitään kuluja takautuvasti. Uutta sopimusta emme saaneet aikaiseksi. Exäni oli muuttanut avoliittoon vuokralle ja hänen asumiskustannukset kk:ssa olivat n. 300€, saman verran kuin hän maksoi elatusmaksuja. Kaiken kruunasi se, että mies kehtasi vielä valehdella tulonsa ja menonsa. Lastenvalvoja oli onneksi ajantasalla ja huomasi virheet sekä osasi kyseenalaistaa. Exäni oli sitä mieltä, ettei hän ala elättämään minua uudessa omakotitalossani ja kieltäytyi korottamasta elatusmaksua. Varasin ajan oikeusaputoimistoon.

Oikeusaputoimistoon pääsin lokakuussa 2013. Oikeusaputoimiston palvelut olivat ilmaisia, koska lapsemme olivat varattomia elatusmaksun hakijoita. Parasta tässä kaikessa oli se, että asianajajakseni osui entinen koulukaverini, jonka ristin ”piin kovaksi muijaksi” :) Exältäni sain haukkumaviestejä, joissa olin "rahanahne lehmä" ja hän pelkäsi, että "lapsistamme tulee yhtä mulkkuja kuin minä". Hän ilmoitti irtisanovansa itsensä työpaikastaan, ettei joutuisi maksamaan minulle mitään. Juristini ystävällisesti ilmoitti hänelle, että exäni on täysin työkykyinen ja on odotettavissa, että hän työllistyy jatkossakin ja voimme laittaa elatusmaksut ulosottoon riippumatta siitä mikä elatusmaksun suuruudeksi määräytyy.

Helmikuussa 2014 allekirjoitimme lastenvalvojan luona elatusmaksusopimuksen, jonka oikeusaputoimisto oli saanut väännettyä exäni kanssa. Toisena vaihtoehtona olisi ollut oikeudenkäynti, jonka exäni olisi hävinnyt, ja jonka kulut hän olisi joutunut maksamaan. Sopimus on voimassa koko lasten alaikäisyyden ajan (17. ikävuoteen saakka), joten minun ei tarvitse tästä asiasta enää jatkossa taistella.

Koko prosessi kesti siis 1v 2 kk. Jälleen kerran hävisin aikamoisen tukun rahaa. Takautuvasti en saanut mitään. Mikäli asia olisi edennyt tuomioistuimeen saakka, olisin voinut vaatia asian vireillepanosta eli lokakuusta 2013 lähtien takautuvasti korotetun elatusmaksun ja siihen saakka maksetun elatusmaksun eron. 

Tiedän, että maailmasta löytyy rahanahneita äitejä ja isiä, jotka häikäilemättä haluavat nyhtää entisiltä puolisoiltaan viimeisenkin sentin. Itse en tähän porukkaan kuulu. Mielestäni etävanhemman kuitenkin kuuluu osallistua lasten kuluihin. Kyse on lasten tulevaisuudesta, ei siitä miten lähivanhempi taloudellisesti hyötyy etävanhemmasta. Oma exäni on sitä mieltä, ettei minulla saisi jäädä "käteen" mitään ylimääräistä. Minua syytetään mm. siitä, että käyn hänen maksamillaan rahoillaan kerran vuodessa ulkomailla. Taidan sen viisikymppisen kuukaudessa saada säästöön kyllä ihan omistanikin...  

Haluaisinkin tämän blogitekstin myötä muistuttaa, että jos haluaa perustaa perheen, pitää muistaa, että lapsista kannetaan yhdessä vastuu. Myös taloudellisesti.

2 kommenttia:

  1. Kauhistuttavaa kuulla, miten vaikeasti tällainenkin asia kuin oman lapsen elatukseen osallistuminen voidaan hoitaa! Tuo 300€ kahdesta lapsestahan taitaa olla juuri ja juuri sen, mitä Kela minimissään maksaa jos isä on täysin maksukyvytön. Luulisi työssäkäyvän isän pystyvän kustantamaan lapsilleen edes hieman enemmän, kuin kelan minimikorvauksen. Mutta näissä asioissa on niin paljon katkeruutta ja vihaa, ettei oman lapsen hyvinvointia enää muistakaan. Ainakaan noita vaatehankintoja ei olisi voinut yhtään edullisemmin tehdä, paitsi ehkä UFF:in laatikon ryöstämällä!

    Saanko kysyä, mikä lopulta tuli teillä elatusavun määräksi? Ja sidottiinko se johonkin indeksiin?

    Omalla kohdalla elatusapuasiat saatiin suht. rauhallisesti järjestykseen. Pari kertaa olen vääntänyt kättä korotuksesta, mutta koska exä ei halua viedä asiaa kolmannen osapuolen päätettäväksi, olemme saaneet maksut sovittua ja sopimuksen laadittua itse.

    Terveisin: Ananas
    Yksinhuoltajan selviytymisopas

    VastaaPoista
  2. Sain parinsadan euron korotuksen.

    Silloin, kun väänsimme kättä elatusmaksujen suuruudesta, päivähoitomaksut olivat 505€/kk, eli koko elatusmaksu meni jo pelkästään päivähoidon kattamiseen. Exäni riitautti elatusmaksut uudelleen, kun poikamme aloitti koulun vedoten siihen, ettei pojasta enää tule päivähoidon kuluja, mutta ainakaan meidän kaupungilla se ei mennyt läpi.

    Itse olin mielestäni reilu siinäkin mielessä, että minun tuloinani viime kesänä laskettiin edelleen 100% palkka eikä 80% palkka ja siitä huolimatta elatusmaksu säilyi ennallaan, vaikkei poika päiväkodissa enää olekaan. Jos olisin oikein ilkeä, voisin itse vaatia tällä hetkellä enemmänkin elatusmaksuja, koska teen tätä 80%:sta työaikaa, mutta en koe tarvetta siihen, koska tulemme toimeen näinkin.

    VastaaPoista