Nordnet

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Irtisanotun arkea osa III – ajatusmaailman muuttaminen parempaan

Olen luonteeltani elämään luottavainen ja positiivinen ihminen. Irtisanomisen jälkeen kävin sokin eri vaiheet läpi, sain itkupotkuraivareita, ajoittain kärsin ahdistuksesta ja unettomuudestakin, mutta kun pahin on nyt hellittänyt, päätin alkaa käsittelemään asiaa toisesta näkökulmasta. Mitä tilanne mahdollistaa minulle juuri tässä ja nyt? Tässäpä muutama ajatus.

Tyhjä kalenteri. Miten minä rakastankaan sitä, kun kalenterissa ei ole pakollisia menoja! Kevätjuhlat on juhlittu, lasten harrastukset ovat kesälomalla ja jokaisesta päivästä voi nyt tehdä oman seikkailunsa. Minun ei ole pakko suorittaa tai tehdä mitään, jos en halua. Olen päässyt eroon oravanpyörästä ainakin hetkeksi.

Aika. Minulla on aikaa lapsille, ruuanlaitolle, ystäville, miehelleni, pihalleni (olen siis himopuutarhuri!).

Nuorimmaisen kesäloma. Aloitin nuorimmaisen kanssa aamulenkkeilyn hänen jäätyään pois päiväkodista: hän polkee fillarilla ja minä juoksen. En ole jaksanut käydä juoksulenkillä sitten maaliskuun, joten nyt on aikaa ja energiaa liikunnallekin.

Oma harrastus. En muista koska olisin harrastanut mitään muuta kuin juoksua, työpaikalla salibandyä ja talvella hiihtoa. 9 vuotta sitten viimeksi? Nyt lähdin rentoutuskurssille, joka kestää 4 viikkoa. Kurssilla olemme opetelleet oikein hengittämistä ja mielentyhjentämistä, asioita, jotka ovat itselleni olleet äärimmäisen vaikeita. Pääsin jo kolmannen kerran jälkeen eroon melatoniinistä, jonka turvin olen nukkunut kuluneet 6 kk. Muutoinkin olen päässyt ”tilaan”, jossa osaan ”rauhoittaa” itseni elämään tätä hetkeä. Jotenkin vuosien kiire on pinttynyt minuun. Huomaan edelleen kiirehtiväni joka paikkaan, vaikkei minun tarvitse. Tämän kurssin myötä olen oppinut pari ”mantraa”, joilla rauhoitan itseni ja pulssini tuossa tuokiossa. Money well spent!

Elämä on juhlaa! Lähden pääsykokeisiin ehkä hieman erilaisella lähestymistavalla. Varasin hotellihuoneen itselleni ja päätin tutustua yliopistokaupunkiin, jossa olin vieraillut vain kerran aikaisemmin, lähes 10 vuotta sitten. Miten ihanaa onkaan nauttia hotelliaamupalasta ja pitkistä kävelylenkeistä yksin, omassa seurassani. Miten miellyttävää on jo pelkästään saada olla yksin ”hotellilomalla” ja kulkea pitkä matka kodin ja yliopistokaupungin välillä junalla oman auton sijasta.

Matkustaminen. Lasten kanssa olen suunnitellut lähteväni Tukholman risteilylle pienellä budjetilla. Lasten kanssa aion myös reissata pitkin poikin Suomea kesän aikana. Mieheni kanssa perinteinen ulkomaanmatka saattanee jäädä tekemättä. Emme ole oikein löytäneet matkakohdetta, joka olisi molempien mieleen. Joka tapauksessa kotimaan matkailusta teemme seikkailun. Yöpymispaikat ovat sukulaisten luona, joten saamme pidettyä kustannukset alhaisina. Kenties nyt tulee pysähdyttyä kaikissa niissä paikoissa, joiden ohi olemme aiemmin porhaltaneet, koska on ollut kiire jonnekin (lomalle, kotiin...)?

Unelmien toteuttaminen. Kaivan vanhan aarrekarttani esiin ja alan toteuttaa itseäni haaveitteni mukaisesti. Sieltä löytyy pianon ja kitaran soiton uudelleen herättely, maalauskursseja, joogaa, ranskan ja venäjän kielen opintoja... Syksyllä aion katsella kansalaisopiston tarjontaa sillä silmällä, että jos kerrankin minä, äiti, saisin jonkin harrastuksen.

Kirjat. Työuupumuksen aikana nukahtaminen oli minulle äärimmäisen vaikeaa. Ajattelin alkaa kokeilemaan kirjan lukemista iltaisin, joka yhdessä melatoniinin kanssa rauhoitti yöunille. En ole lukenut n. 12 vuoteen mitään muuta kuin työhöni liittyvää kirjallisuutta! Ennen olin varsinainen lukutoukka. Niinpä otin lukemisen jokailtaiseksi tavaksi ja nautin suunnattomasti taas siitä, että mielikuvitukseni on pikku hiljaa herännyt ja päähäni mahtuu muutakin kirjallisuutta kuin järeitä tieteellisiä raamattuja.

Tavoitteena on myös alkaa elämään "tässä ja nyt" sekä lopettaa "sit ku"-elämä. Juuri nyt minulla on kaikkea sitä, mitä olen halunnutkin. Olen todellakin erossa oravanpyörästä jonkin aikaa :)

3 kommenttia:

  1. Kiva ja rentouttava kirjoitus. Juuri näin.

    VastaaPoista
  2. toi kuulostaa niin ihanalle, tul ihan sellanen"miekii haluun" fiilis!

    VastaaPoista
  3. Itselläni on juuri takana hieman samanlainen tilanne. Opiskelin töiden ohessa pari vuotta. Nyt kun opiskelu on ohi olen etsinyt itseäni vapautuneen ajan kautta. Aika samanlaisia fiilikiä. Unenlaatu on parantunut, lukeminen innostaa ja olen löytänyt inspiraation puutarhan hoitoon. Toki perheellekkin on ollut nemmän läsnä hekessä eikä sitkun. Kaikki tämä onni oli jo elämässäni, tarvitsin vain hetkellisen "tyhjiön" ltajutakseni sen.

    VastaaPoista