keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Loppuvuoden tavoitteet talouden kannalta

Loppuvuoden osalta tavoitteenani kasvattaa käteisen osuus (ns. hätävarahastoni) 10.000 euroon. Laskeskelin tämän tavoitteen toteutuvan seuraavasti

  • Nyt olemassa olevat käteisvarat: 6941,25€
  • Joulukuussa tulevat veronpalautukset: 1633,98€
  • Kuukausisäästäminen heinä-joulukuun ajan: 238€/kk

Lisäksi  pyrin sijoittamaan kuukausittain
  • indeksirahastoihin 200-250€/kk
  • lasten rahastoihin 30€/kk

Kolmas tavoite on saada auto myytyä syksyn aikana. Keväällä taisimme myöhästyä ”sesongista”, mutta laitamme autoni taas myyntiin alkusyksystä. Autosta on tavoitteena saada 6500-7000 euroa. Tällä potilla lyhennän asuntolainaa.

Neljäs projekti ei ole niin mieluinen, mutta välttämätön: laittoman irtisanomisen riitauttaminen. Korvauksia pitäisi jossakin kohtaa tulla, tosin en usko mihinkään ennen kuin näen. Näillä mahdollisilla rahoilla on myös tarkoitus lyhentää asuntolainaa.

Perintörahani ovat edelleen jemmassa isääni varten. 



9 kommenttia:

  1. Minulla on myös tulossa autoprojekti. Mutta tosin päin. Tarvitsen kohta (pariin vuoteen) uuden auton. Inhoan autojuttuja. Eli sekä entisen romun myynti että uuden osto. Aika menee siinä niin hukkaan. No, toivottavasti saan venytettyä auton ostoa.... Auto on niin turha rahan meno, mutta en pärjää ilmankaan, eli kärsittävä on.

    Tuo irtisanomisen riitauttaminen on inhottava juttu. Lopputulos siitä voi parhaimmillaankin olla hieman rahaa (ei työpaikkaa, ja rahatkin vain tuhansissa euroissa) ja tosi kurja mieli koko ajan kun prosessi etenee (ja se voi edetä hitaasti). Se seuraa prosessin ajan koko ajan mukana ja painaa jossain takaraivossa. Mutta toki hyvä, jos joku välillä riitauttaa tilanteen, niin ehkä sitten muut saavat tasaisemman kyydin työelämässä.

    VastaaPoista
  2. Voiko irtisanomisen riitauttaa, kun he tarjosivat sinulle kuitenkin muuta työtä? Vai tapahtuiko virhe siinä, että ensin irtisanottiin ja vasta jonkin ajan päästä tarjottiin muuta paikkaa?
    Inhottavia on nuo kyllä, sekä auton myyminen, että työpaikan kanssa tappelu. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi riitauttaa, koska virhe tapahtui irtisanomistilanteessa. Minut (ja muut) irtisanottiin, vaikka samaan aikaan uusia palkattiin tehtäviin, joihin minulla (ja muilla) olisi ollut pätevyys.

      Poista
  3. Eikö kymppitonni hynää ole vähän liikaa cäshiä? Toisaalta riittää ainakin aika pitkälle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että nyt kun töitä ei ole tiedossa, on parempi omata vähän enemmän hätävarastoa... Itsellä on ainakin turvallisempi olo.

      Poista
  4. Nykyinenkin puskurirahastosi on kunnioitettavan kokoinen. Usein kuultu suositushan on kolmen kuukauden nettotulojen (tai menojen) verran puskuriin, mutta harva siihen pystyy.

    Tsemppiä tuohon laittoman irtisanomisen prosessiin. Hätäkassasta on toivottavasti apua, eikä tarvitse stressata niin paljon taloudellisesta tilanteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoin pelkään, että puskuriin joutuu sortumaan ennen kuin ansiosidonnainen alkaa pyöriä...
      Kiitos tsemppauksesta :) Sitä tarvitaan!

      Poista
  5. Minut irtisanottiin laittomasti yli 25-v:n akateemisen työuran jälkeen. Syynä oli kuntaliitos. Olin opettaja. Minut houkuteltiin tuntiopeksi entisen isompaam kunnan eläkevirkaan; oma työni ent. pikkukunnassa jaettiin täytetunteina ent. kollegoille. " Sain olla" uudessa työssä vain 2 kk ja koko ajan kiusattiin. hyppyytettiin palavereissa; annettiin varoituksia virantoimituksessa ja lopulta minusta saatiin tehtyä lähete psykiatrin pakeille.Enkä selvinnyt sieltä "ehjin nahoin", vaikka luulin niin.Päinvastoin. Sain pitkän sairausloman(5 kk).Myös psyykelääkereseptit. En alkanut koskaan käyttää niitä.Sairausloman jälkeen jälkeen tarjottiin työkyvyttömyyseläkettä Koskaan en päässyt palaamaan entiseen virkaani. En saanut apua ammattiliitoltani, työsuoj.valtuutetulta ym. Lopulta sanoin itseni irti. Pääsin toisen kunnan työkkäriin terveenä työttömänä työnhakijana.Mutta sadoista työhakemuksista huolimatta työttömyysaikani venyi neljäksi vuodeksi.Noin vuoden sain olla työelämässä.Nyt olen eläkkeellä, mutta teen eläkkeeni päälle töitä hk-avustajana. Kun työurani- vaikka akateeminen- jäi alle 30 v:een. Ja asuntolainaa oli yhä jäljellä.Loppukaneettini: tärkeintä ei ole raha vaan oma selviytyminen. Sitä vain sairastuu oikeasti, jos jatkaa työtä "paskojen" työantajien alaisuudessa. Nyt minulla on oikeudenmukainen ja hyvä työnantaja,ja olen tyytyväinen. Vaikka olenkin toisinaan purkanut työstäni johtuvaa pahaa oloani hänelle, työpaikka on pysynyt.Olen voinut terapoida itseni ehjäksi tekemällä työtä, joka on ollut palkitsevaa.

    VastaaPoista