Nordnet

lauantai 31. joulukuuta 2016

Joulukuun kuukausikatsaus

Joulu tuli, ja onneksi meni! Autostakin pääsin vihdoin ja viimein eroon, ja asuntolaina on päivitetty nyt ajantasalle (aiemmat kuukaudet olleet arvioita, koska laina näkyy vain mieheni verkkopankissa). Rahastosijoituksia en ole tässä kuussa tehnyt kuin vähän, teen tammikuun aikana luultavasti enemmän.

VARAT €
30.11.16
31.12.16
Muutos
Osakkeet
158,48
168,80
+ 10,32
Rahastot
6.386,40
6.785,45
+ 399,05
Korkotili
10.014,23
10.014,23
-
Yhteensä
16.559,11
16.968,48
+ 409,37


VELAT €


Asuntolaina
- 86.877,07
- 82.374,20
+ 4.502,87

Tulot joulukuu:  2407,01€

Tulot koostuvat lapsilisistä, elatusmaksusta, ansiosidonnaisesta päivärahasta sekä isäni antamasta joululahjarahasta.

Menot joulukuu:  2228,85€

Säännölliset kulut: 
  • Asuntolaina 591€
  • Taloon liittyvät kulut 250€
  • Puhelin (oma + pojan)  58,74€
  • Ruoka- ja päivittäistavarat 604,40€
  • Laskutili 350€ 


Ylimääräiset menot:
  • posti 9,90€
  • joululahjat 141,94€
  • joulukortit 24,50€
  • diesel 41,60€
  • omat vaatteet 156,77€


Sijoitukset:
  • Lapset 30€
  • omat rahastot 137,84€


Vaatteita oli pakko uusia uuden työn takia, mutta... jospa uutena vuotena olisi hiljaisempaa taas rättikaupoilla...

torstai 29. joulukuuta 2016

Facebook-päivitys

Saako hehkuttaa? Edes pikkiriikkisen? Auto vaihtoi hetki sitten omistajaa ja minulla lyhenee asuntolaina pikkiriikkisen :)

Hyvä ystäväni totesi, että mulla alkaa uusi vuosi paremmin kuin hyvin. Siltä itsestäkin tuntuu!



Uusi vuosi, uusi työ

Siitä lähtien, kun sain tietää tulleeni valituksi uuteen työpaikkaani, olen leijunut jossakin yläilmoissa. Mielessä on kieltämättä kuitenkin pyörinyt ajatus: miten varmistaa, etten pala loppuun uudessa työpaikassani?

Kun kävin tutustumassa uuteen työyhteisööni ja –tiloihin, pidin esimieheni kanssa 1,5 tunnin mittaisen palaverin. Olen tekemässä samanlaista työtä kuin aiemmin, nyt vain eri yritykselle. Tiesin jo siis ennalta mitä työni tulee olemaan, mutta... Koin melkoisen yllätyksen, kun esimieheni kanssa aloimme suunnitella viikko viikolta tammikuuta.

Esimies ehdotti, että ensimmäisen viikon käyttäisin puhtaasti tutustumiseen, työkännykän, avainten ja tietokoneen hankkimiseen, työhuoneeni sisustamiseen (!!) ja suunnittelutyöhön. Heti ensimmäisenä päivänä vahtimestari tulee kuulemma kantamaan työhuoneeseeni tavarat sellaiseen järjestykseen kuin haluan. Hei, oikeasti!? Onko tämä normaalia? Yleensä olen ollut sangen tyytyväinen siihen työpisteeseen, jonka olen saanut. Enkä ole koskaan ”sisustanut” työhuonettani mitenkään. Ehkä muutama lasten piirrustus sekä valokuvat ovat olleet seinällä, mutta ei sen kummempaa. Mietinkin shokeeraisinko vahtimestarin ehdottamalla seinien maalausta... En tunne ko. henkilöä entuudestaan, joten en tiedä ymmärtäisikö hän vitsiäni :D

Suunnittelutyön olen pääsääntöisesti joutunut tekemään työajan ulkopuolella. Nyt minulle järjestetään yksi kokonainen päivä joka viikko tehtävieni suunnitteluun. Minulla oli vaikeuksia pitää alaleukaani paikoillaan, se kun tahtoi tipahtaa aina lattiaan. Siis mitä? Minä saan tehdä työt työpaikalla? Ja vieläpä työaikana? Työaikani on joustava. Jos teen tunteja ”sisään”, voin pitää jossakin kohtaa vapaata ja tasoittaa tunnit. Lisäksi saan tehdä tarvikelistan kaikesta mitä tarvitsen. Esimies totta kai hyväksyy sen ensin, mutta edellisessä työpaikassani mitään ei saanut hankkia ”taloudellisen tilanteen takia.” Niinpä hankin omasta pussistani paljonkin sellaista, joka helpotti omaa työskentelyäni.

Toisen viikkoni käytän esimieheni kanssa suunnittelutyöhön. Hän opastaa minut tehtäviini ja on tukenani. Kolmantena viikkona aloitan varsinaiset työt.

Kysymys kuuluu: missä helv**issä minä olen ollut viimeiset 6 vuotta töissä? Miksi en ole aiemmin kuullut tällaisesta työpaikasta, jossa työskentely on inhimillistä, luovaa, ja jossa esimies haluaa olla tukena? Onko ihme, jos ihminen palaa loppuun tehdessään normi viikkoa töissä + 20h ylimääräistä työtä kotiin päästyään? Siihen päälle vielä lapset, päiväkodit ja se jokailtainen ruuanlaitto. Plus esimies, joka ei osaa edes johtaa...

Ei, minä en tule palamaan loppuun tässä työssä. Tässä työpaikassa on kaikki mietitty viimeisen päälle valmiiksi. En tiedä onko esimiehen tuntemisesta ”etukäteen” hyötyä vai haittaa, se selvinnee ajan myötä. Ihmisenä hän on ainakin sellainen, ettei minulla ole vaikeuksia mennä keskustelemaan hänen kanssaan mistään. Tuskin maltan odottaa, että pääsen maanantaina töihin!

Uusi työ, mikä ihana tekosyy ostaa uudet työkengät! ;)







keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Kieli poskella kirjoitettua...

Mies ilmoitti, että voisin itse laittaa autoni taas myyntiin. Auto oli viime keväänä ja alkusyksystä netissä myynnissä. Tarjouksia tuli, mutta isäntä ei niitä hyväksynyt. Naiselliseen tapaan yritin kaikkeni, että mies ottaisi homman yhä hoitaakseen, mutta ei. Aikani kökin pakkasessa ottamassa valokuvia autosta, jonka mies kuitenkin suostui pesemään. Valokuvat eivät isännän mielestä olleet hyviä, mutta onneksi löysin tietokoneelta herran itsensä aikaisemmin ottamat kuvat ja käytin niitä surutta hyväkseni ;)

Auto on nyt kahdessa eri paikassa myynnissä. Toisessa myyntipaikassa edes "chat-tukihenkilö Danny" ei osannut kertoa miksi ohjelma käänsi autoni kuvat väärinpäin. Hermot meni ja totesin, että kaipa ihmisten päät sitten kääntyvät katsomaan kuvat, vaikka pää alaspäin. 

Jäin vain näin jälkikäteen miettimään, että jos ja kun joku ystävällisesti sattuu soittamaan ja kysymään autostani, osaan minä ehkä sanoa, että kolme poljinta on joo, vaihdekeppi ja väri taisi olla harmaa? Siis kuka oikeasti ostaa auton naiselta? Ensimmäinen ajatus miehillä useimmiten on se, että kytkin on loppuun kulutettu (paitsi minulla!). Taisi mennä viimeisetkin mahdollisuudet myydä tuo eurojen syöjä... Tai sitten ilmoitan kysyjälle ystävällisesti toisen puhelinnumeron, jossa osataan kertoa vähän enemmänkin kuin nuo edellä mainitsemani asiat :D

Joka tapauksessa, olin ollut tänä vuonna kiltti, joten joulupukki toi polkupyörääni ns. "mummokorin", jotta ensi viikosta alkaen työmatkani taittuvat säässä kuin säässä polkupyörällä. Opettelen nyt täysillä elämistä ilman autoa. Kun ei autolla pääse marketteihin, lähikaupasta ei niitä heräteostoksia saa. Paitsi työpaikkani on suoraan ydinkeskustassa... No, onneksi on töistä aina kiire fillaroida hakemaan nuorimmainen päiväkodista. Seli-seli!

Jos olet autoa vailla, ostaa harmaa auto netistä! :D 


tiistai 27. joulukuuta 2016

Joulun kustannukset

Neljä lasta, viisi pakettia per lapsi, neljä kummilasta, aviomies ja ukki. Mitä joulu kustansi tänä vuonna?


Hinta
Joululahjat
366,89€
Joulukortit
24,50€
Joulupaketin lähettäminen
9,90€
Jouluruuat
256,69€
Yhteensä
657,98€

Ihan hurja summa, vaikka mielestäni tänä vuonna ”nuukailin”!! Tässä ei ole jouluruokien osalta otettu huomioon mitä mies kustansi Tallinnan reissullamme juustoja ja leikkeleitä tai Suomessa ostettuja kinkkua ja kalaa... Summaan voitaneen lisätä vielä 200€.

Nordean mukaan ”Suomalaiset aikovat viettää tänä vuonna joulua keskimäärin 517 eurolla. Nordean tutkimuksessa joulubudjetti on pysynyt nyt kolme vuotta melko tarkkaan samalla tasolla. Lahjoihin käytetään 305 euroa ja muihin jouluhankintoihin 212 euroa. Lapsiperheillä joulun budjetti on hieman suurempi, 610 euroa, kuin lapsettomilla kotitalouksilla, 470 euroa.” Koko jutun voit lukea täältä
Aika hyvin meidän perhe osuu tuohon laskelmaan. Kun ensimmäisen kerran teen tällaisia laskelmia, niin todella suurelta tuo summa kyllä vaikuttaa... Millaisiin lukemiin Sinä päädyit?



tiistai 20. joulukuuta 2016

Vuoden viimeinen ulkomaanreissu

Koska emme tänä vuonna ehtineet mieheni kanssa perinteiselle ulkomaanmatkalle kaksistaan, päätimme ennen joulua piipahtaa niinkin kaukana kuin Tallinnassa. Laatuaikaa kahdestaan ja pieniä jouluostoksia Suomen hintoja edullisemmin. Reissu tosin meinasi tyssätä jo alkumetreillä matkan hintaan ennen kuin hoksasimme kolmannenkin laivavaihtoehdon. 

Arkipäivä Helsinki-Tallinna-Helsinki, 2 aikuista ja henkilöauto:

TallinkSilja 114€
VikingLine 108€
Eckeröline* 76€

Onhan tuossa eroa jo jonkin verran! Ei liene vaikeaa arvata minkä yhtiön laivalla reissaamme? Olen joskus kuullut risteilyjen vastaavan ylinopeussakkoja, koska yleensä laivalla ei halvalla pääse, mutta 38€/hlö laivamatkasta ei ole paha hinta. Ostaisimme joka tapauksessa Suomen hinnoilla samat tuotteet kuin mitä nyt ostamme Tallinnasta, joten hinta taitaa olla aika pitkälti +/- nolla. Plussana tosiaan se, että pääsemme isännän kanssa kaksin vähän "tuulettumaan". 



* merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Sijoitussuunnitelma

Jos vuosi sitten teki tiukkaa laatia kunnollinen sijoitussuunnitelma, niin ei tuon laatiminen/ päivittäminen tänäänkään ole yhtään sen helpompaa. Alun perinhän minulla oli  yhdeksän (9) indeksirahastoa (kurkkaatäältä), joissa jokaisessa oli mitättömän vähän rahaa sijoitettuna. Painin itseni kanssa mitä näiden kanssa tehdä, kun sijoitettava summa kuukausittain oli (ja on edelleen) 250€. Syntyi sijoitussuunnitelma 2 ja 3. Lopulta päätin karsia rahastojen määrää.

Koska pohjoismaat ovat verrattain pienet markkinoiltaan, lähdin karsimaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan superrahastoista. Ajattelin saavani paremman tuoton suuremmilta markkinoilta. Sitä paitsi, ko. maat kuuluvat Eurooppa-rahastoon, ainakin osittain, joten allokaation suhteen pohjoismaiden puuttuminen ei kovin hirveästi kärsi.

Jäljelle jäivät kuusi rahastoa: Suomi Superrahasto, Top 25 Pharmaceuticals, Top 25 Brands, Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Seuraavassa kommentissani ei ole hitustakaan järkeä, mutta näin naisena armahtakaa, kun sanon, että tykkään pyöreistä numeroista. Sijoitin jokaiseen rahastoon vuoden 2016 aikana 1000 euroa/rahasto. Oli tässä järkeä tai ei, aivan sama. Halusin saada edes jonkinlaiset pohjat rahastoilleni.

Kolmanneksi katsoin minkälaista tuottoa olen saanut kustakin indeksirahastosta kuluneen vuoden aikana (alla oleva taulukko).

Rahasto
P/A %
Eurooppa
3,75%

Brands
12,83%

Pharma
4,30%

Aasia
12,31%

P-Amerikka
17,25%

Suomi
6,08%



Euroopan tuotto näyttää – no suprise - ei niin hyvältä. Eräs anonyymi ehtikin kommentoida, että hän möisi kaikki muut rahastot pois (minuna) ja jättäisi ainoastaan Pohjois-Amerikan. Itse olen ostanut indeksiosuuksia samalla ajatuksella kuin muut ostavat osakkeita: kun tullaan alas, ostetaan ja nautitaan noususta. Vaikka Eurooppa makaakin talouskriisissään, uskon, että sijoittamalla Eurooppaan, tulen vielä jossakin kohtaa nauttimaan noususta aika tavalla.

Top 25 Brands on tuonut mukavaa tuottoa kuluneen vuoden aikana. Ajattelin kuitenkin jättää Pradan ostamisen hetkeksi tauolle ja keskittyä suuremmille markkinoille. 

Top 25 Pharmaceuticals oli vuoden tuoton suhteen pettymys. Lääketeollisuus on ala, jossa tehdään jatkuvasti uusia innovaatioita, mutta ymmärrän senkin, että tuotekehittely ja tuotteen saaminen myyntiin vie vuosikymmeniä. Mitään suurta ja mullistavaa ei muistaakseni tänä vuonna ole tullut esille yhdenkään yhtiön toimesta. Ihmiset kuitenkin tarvitsevat lääkkeitä, joten kuvittelisin Pharman tuottavan tasaisesti jatkossakin. Pharma jää kuitenkin Brandsien kanssa ensi vuoden osalta tauolle. 

Aasia on itselleni vähän niin kuin booooring. Mikään tässä rahastossa ei herätä mielenkiintoa suuntaan eikä toiseenkaan. Toinen yhtä tylsä rahasto on Eurooppa. Mutta. Aasia lienee näin iloisesti plussalla ostettuani sitä sen ollessa alhaisimmillaan keväällä. Olen myös miettinyt mitä Trumpin asettuminen presidentiksi ja Tyynenmeren valtioiden vapaakauppasopimuksen purkautuminen tekee tämän rahaston yhtiöille. Trumphan on sanonut sopivansa kaksinkeskisiä sopimuksia maitten kanssa. Jatkan siis Aasian ostoja ensi vuonnakin.

Pohjois-Amerikka jää myöskin listalleni vuoden 2017 ajaksi. Mitä Trumpin presidenttiys tuo tullessaan USA:n markkinoille? Tämä on nähtävä, vaikka tuntuu, että osakkeet ovat korkealla.

Suomi,rakas kotimaa, jää myöskin tauolle. Näin ollen vuosi 2017 menee keskittyen kolmeen suureen maantieteelliseen alueeseen: Eurooppaan, Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. 

Jos tavoite-allokaationi näytti vuosi sitten tältä:


...näyttää se tämän postauksen myötä edelleenkin tältä.


...niin ja naisenahan minulla on oikeus muuttaa mieltäni, vaikka jo ensi viikolla ;)

torstai 15. joulukuuta 2016

Joskus asiat vain loksahtelevat paikoilleen...

31. hakemusta, kolme työhaastattelua ja arvatkaa mitä? 2.1.17 lähtien minulla on työpaikka ainakin seuraavaksi puoleksi vuodeksi eteenpäin!! En tiedä voisinko olla enempää onnellisempi! Tunnen tulevan esimieheni entuudestaan ja pidän hänestä ihmisenä erittäin paljon. Työ on juuri sitä mitä haluan tehdä. I'm happy. Ja kiitollinen! Tämä oli paras joululahja ikinä :)


tiistai 13. joulukuuta 2016

Korkeasti kouluttettujen työttömien iltapäivä

Sain TE-keskukselta kutsun ”Korkeasti koulutettujen työttömien” iltapäivään. Sähköpostissa oli ilmottautumislinkki, joten koin, että minun tulee mennä tapahtumaan, vaikka jo esitteestä kävi ilmi, ettei tapahtumassa ollut minun alalleni mitään tarjolla. Ja niinhän minä sitten menin, kuten ”kunnollisen” työttömän kuuluu mennäkin.

Paikan päällä oli noin viisi teollisuuden työnantajaa, TE-keskus, kesäyliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä liuta meitä, jotka mielummin tuijotimme kengän kärkiämme kuin toisiamme.

Kohteliaasti kiersin kaikki pisteet läpi ja nappasin TE-keskuksen uusimmat ohjeet CV:n tekoon. Positiivista oli se, että olin onnistunut jo tekemään cv:ni ohjeiden mukaisesti, vaikkei minulla kyseistä ohjetta ollut koskaan ollutkaan. Kolmen muun tutun kanssa söimme yritysten tarjoamia karkkeja 30 minuuttia ennen kuin kehtasimme poistua.

Olisi mielenkiintoista tietää oliko tapahtuma menestys? Saivatko nämä viisi yritystä rekrytoitua työvoimaa itselleen? Ideanahan tällainen tapahtuma on loistava, mutta oikeasti: ”Korkeasti koulutettu työtön.” Vitsit, tuo titteli tekee oikein mielen hirttäytyä naulakkoon. Eikö voisi olla vain iso rekrytointi tapahtuma, joka olisi kaikille avoin, mutta jonne myös meidät, kaikenlaiset, koulutetut ja kouluttamattomat, ohjattaisiin? Näin vältyttäisiin myös kaikelta siltä epämiellyttävältä kenkiin tuijottamiseltakin ja ennen kaikkea leimaantumiselta työttömäksi. Työttömyys kun tuppaa olemaan ennemminkin häpeä kuin ilon aihe.



sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Mitä vuodesta 2016 jäi käteen?

Kulunut vuosi on ollut yksi parhaimmista ikinä talouden näkökulmasta. Viime vuoden joulukuussa minulla oli veronpalautusten ansiosta pitkästä aikaa säästössä tasan 5.000 euroa. Sijoituksissa minulla oli n. 1.300€. Elin joulukuun 2015 sinnitellen, sillä olin päättänyt aloittaa vuoden 2016 niin, etten enää kuluttaisi etukäteen seuraavaa palkkaani, kuten olin tehnyt jo aika monta vuotta. Onnistuin täydellisesti siinä, vaikka helppoa se ei missään nimessä ollut.

En uskaltanut laittaa itselleni talouden suhteen tavoitteita tälle vuodelle, mutta pian huomasin, ettei 10.000 euron puskurin saavuttaminen olekaan täysin mahdotonta. Kun puskuritavoite täyttyi vielä ennätysajassa, uskaltauduin haaveilemaan 5.000 euron saavutusta sijoituksissani. Tuokin tavoite ylittyi mukavasti.

Vuoden 2016 aikana jouduin irtisanotuksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein, mutta sekään ei ollut maailman loppu. Olin onneksi opetellut tulemaan toimeen 80%:lla palkalla osittaisen hoitovapaani aikana, joten tipahtaminen ansiosidonnaiselle ei tehnyt edes tiukkaa. Vaikka olen ansiosidonnaisella, pystyn edelleen sijoittamaan säännöllisesti kuukausittain.

Mitä sitten tavoittelen ensi vuonna? Totta kai haaveena on saada 20.000 euron potti kasaan sijoitussalkkuun. Mahdollisesti enemmänkin, jos hallinto-oikeus tuomitsee entisen työnantajani avaamaan lompakkoa laittomasta irtisanomisesta, mutta tästä asiasta en uskalla edes haaveilla enkä jättää mitään sen varaan. 

Alla olevasta diagrammista näkyy vuoden 2016 tilanne, jossa sijoitusteni määrä on vielä sangen pieni asuntovarallisuuteen nähden. Asuntolainaa on, mutta josko ensi vuoden jälkeen varallisuutta olisi jo enemmän kuin lainaa.




Henkilökohtaisena tavoitteena on myös ajaa vuoden 2016 kuluja edelleen alas. Helpointa on säästää vaatekuluista ja kodin sisustuksesta, joihin upposi aivan törkeän paljon rahaa. Näistä tulee oma postaus hieman myöhemmin. Katsotaan miten hyvin onnistun ;) 

torstai 8. joulukuuta 2016

Yt-neuvotteluiden häviäjät


Kun omalla työpaikallani käytiin viime keväänä yt-neuvottelut, työnantajani irtisanomat henkilöt (minä mukaanlukien) olivat 3-kymppisiä perheenäitejä. Kuten olen kertonut, riitautimme irtisanomisemme toisen työntekijän kanssa. Olemme pitäneet paljon yhteyttä prosessin aikana ja pohtineet myös sitä, miksi juuri meidät irtisanottiin eikä esimerkiksi eläkeiässä olevia. Vaikken järin esimiehestäni pitänyt, ei minulla ollut hänen kanssaan ongelmia. Luulen, että eräs syyni omiin potkuihini oli loppuunpalamiseni ja sen tuoma pitkä sairasloma. Toinen kollega puolestaan oli nokkapokkaa oman lähiesimiehensä kanssa, koska oli joutunut riitauttamaan jo oman valintansa osastolle.

Viime viikolla sain jälleen kuulla ystävästäni, joka työskenteli kilpailevalla yrityksellä. Sama meno näyttäisi olevan kilpailijallakin: 3-kymppiset perheenäidit ulos! Kyseinen ystäväni aikoo riitauttaa myöskin irtisanomisensa, sillä hänen äitiyslomansa sijaisesta tehtiin vakituinen, epäpätevänä, ennen yt-neuvotteluiden alkua. Ystäväni sen sijaan sai potkut. Tänään sai jälleen hyvä ystäväni irtisanomispaperin kouraansa. Samanikäinen kuin minä. 

Mikä mahtaa olla vialla 3-kymppisissä naisissa, kun he eivät kelpaa yrityksille? Vai voiko asiaa täysin yleistää... Samaan aikaan kun hallitus etsii keinoja saada pienten lasten äidit työmarkkinoiden käytettäväksi, yritykset vuorostaan katsovat meidän joutavan kortistoon. Meillä neljällä on jokaisella vähintään kaksi tutkintoa + liuta täydennyskoulutuksia "omaan piikkiin" eikä työnantajamme nähneet meille käyttöä. Mitä tähän voisi sanoa...?


tiistai 6. joulukuuta 2016

Tuhlaajatytöstä säästäjätytöksi

Listasin mitkä asiat ovat omalla kohdallani osottautuneet tänä vuonna parhaimmiksi tavoiksi muuttaa omia kulutustottumuksia ja säästää.

1. Tulojen ja menojen tarkka kirjaaminen viikoittain/ kuukausittain.

Kun nämä tiedot kirjaa, tulee paremmin tietoiseksi siitä, mihin eurot kuukausittain katoavat. Lisäksi, kun nämä tiedot julkaisee blogin muodossa, itselleni on ainakin tullut pientä häpeän ja morkkiksen tunnettakin, tyyliin "kehtaanko edes jakaa näitä asioita..." Tämä, jos mikä on ollut hyvä asia. Tiedänpähän ensi kuussa olla taas ”varovaisempi”.

2. Hätävararahaston kasvattaminen.

Ensimmäinen askeleeni säästämisen uudelleen aloittamisessa oli säästää riittävä hätävararahasto. Minulla se vastaa puolen vuoden menojen tarpeita. Kun on saanut taloudellisen mielenrauhan, on helpompaa alkaa keskittyä itse sijoittamiseen.

3. Kuukausisäästäminen

Olen automatisoinut kaikki menoni menemään sinä päivänä, kun saan rahaa, myös sijoittamiseen liityvät summat. Se loppusumma, mikä tilille jää, on se summa, jolla on pärjättävä seuraavaan rahapäivään saakka. Itse kuukausisäästän indeksirahastoihin. Miksi? Siitä voit lukea täältä.

4. Laskutili

Olen laskenut kaikki laskuni (lasten harrastukset, auton vakuutukset + verot sekä huollot ja katsastus, matkustaminen, vaatteet ja terveydenhuolto) vuoden osalta ja jakanut ne kuukausisummaksi. Siirrän rahapäivänäni laskutilille 315€, jotta kun auton vakuutusmaksu saapuu, minulla on rahat sitä varten. Ja jotta en saisi houkutusta ”lainata” laskutililtä rahaa, laskutili sijaitsee eri pankissa kuin missä käyttötilini.

5. Viikottaisen ruokalistan laatiminen.

Olen kirjoittanut tekstin kuinka säästää ruokakustannuksissa. Voit lukea sen täältä. Puuro- ja keittopäivät ovat tulleet meille joka viikkoiseksi tavaksi. Edelleenkään emme syö sisäfilettä kuin äärimmäisen harvoin, ja senkin on yleensä mies käynyt kaupasta ostamassa. Kasvisruokaan pitäisi satsata enemmän, laitetaan tämä tulevan vuoden tavoitteeksi!

6. Toivelista.

Sanotaan, ettei nälkäisenä kannata mennä ruokakauppaan, koska matalat verensokerit saavat sinut ostamaan kaikkea turhaa, ja epäterveellistäkin ruokaa. Samaa metodia voisi oikeastaan käyttää silloin, kun shoppailuhimo iskee päälle. Itse ratkaisin ongelman kirjoittamalla paperille ranskalaisin viivoin mitä oikeasti tarvitsen. Kun shoppailuhimo sitten yllättää, nappaan listan mukaan kauppaan ja etsin listassa olevia tuotteita. Ei kuulkaa tule morkkista!

7. Rakastu uudelleen vaatekaappiisi.

Project 333:sta olin jo osittain tehnytkin vaatekaappini suhteen. Minulla on aina ollut ”kausivaatteet”, mutta luettuani kirjan ”Hyvänmielen vaatekaappi”, aloin tarkastelemaan vaatekaappini sisältöä kriittisesti. Kaikki ne vaatteet, joita en vuoteen ollut käyttänyt, möin kirppiksellä tai laitoin kierrätykseen. Oma vaatekaappini koostuu erivärisistä farkuista ja neuletakeista, joihin liitän yleensä mustan tai valkoisen pitkähihaisen. Näiden vaihtelusta saa kymmenittäin uusia variaatioita, kunhan on perusasiat hankittuna. Totesin myös, etten tarvitse kaikkia sateenkaaren värejä, vaan keskityin muutamaan lempiväriin. En muista, että tämän siivouksen jälkeen itselläni olisi ollut enää fiilistä ”ei ole mitään päällepantavaa”...

8. Kevät- ja syyssiivous.

Teen kaksi kertaa vuodessa suursiivouksen, jossa käyn läpi lasten pieneksi jääneet vaatteet ja lelut, joilla ei enää leikitä. Myyn nämä facebookin kirppisryhmiä hyödyntäen. Tätä kautta säästän kirppupöydän kustannuksissa ja tuotteet haetaan suoraan kotiovelta. Koska olen jo kertaalleen läpikäynyt huolellisesti kaikki muut kaapit, ei meillä enää muuta myytävää olekaan kuin lastentarvikkeet ;)

9. Kilpailuttaminen, kilpailuttaminen ja kilpailuttaminen.

Kilpailutan vuosittain vakuutukset ja sähkön saadakseni näiden osalta kuluja alemmaksi. Uusin pongaukseni on kilpailuttaja.fi, jossa saan kaiken kilpailutettua yhdessä paikkaa, ilmaiseksi. Aiemmin kilpailutin kaikki vakuutukset erikseen eri firmoissa. Täällä voit tutustua kilpailuttaja.fi:n palveluun.

10. Joululahjojen ostaminen joulun jälkeisiltä alennusmyynneiltä ja/tai kesänalennusmyynneiltä.

Harvalla lienee joululahjat ostettu jo heinäkuussa, mutta itselläni oli. Ainoa ärsyttävä puoli tässä on lahjojen säilyttämisessä, mutta voisin sanoa säästäneeni pitkän pennin, kun olen vähän kerrassaan alennuksesta ostanut kummilasten ja omien lasten joululahjat. En tiedä mitä tarkoitetaan edes joulustressillä ;)


Enää eivät minun euroni valu kankkulan kaivoon.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Kuinka paljon hätävararahastoa tulee sijoittajalla olla?

Paljon puhutaan mediassa siitä, etteivät suomalaiset ole varautuneet yllättäviin menoihin, kuten työttömyyden varalle. 20%:lla suomalaisista on korkeintaan 2000 euron säästöt, vaikka useimmat tahot suosittelevat puskuriksi 2-6 kuukauden kulutusta vastaavaa summaa.

Saituri kirjoittaa hätävararahaston olevan turha, jos sijoituksissa on 1-2 vuoden tuloja vastaava summa. Saiturin mukaan luottokortti voi toimia väliaikaisena hätävararahastona, joskin se tulee maksaa samantien pois välttääkseen luoton korkomaksut.

Oma hätävararahastani on 10.000 euron suuruinen. Kun kuukauden menoni ovat 1.586€ ilman sijoituksia, pärjäisin hätävararahastoni turvin puolisen vuotta. Hätävararahaston lisäksi minulla on kaksi luottokorttia. Toisessa on 1.000 euron limitti ja toisessa 5.000 euron. Ensimmäistä en ole kertaakaan käyttänyt, mutta hankin sen aikoinaan jäätyäni yksinhuoltajaksi. Koko kortti ei edes kuulu lompakkoni sisältöön, mutta periaatteessa käytössäni olisi tositilanteessa 16.000 euron potti samantien.

Mikä sitten voisi olla tilanne, jossa tarvitsen tuollaista summaa rahaa? Olen jo työtön, saan ansiosidonnaista (josta säästän) ja mieheni kanssa minulla on ”talo-tili” taloon liittyviä menoja varten. Vakava sairastuminen voisi olla kenties ainoa syy hätävararahaston tuhoamiseen. Vaikka oma työllistymistilanne näyttääkin toistaiseksi surkealta, en silti jaksa uskoa olevani vielä vuoden päästä työtön, jolloin tipahtaisin päivärahalle ja joutuisin mahdollisesti turvautumaan puskuriini. Olenkin alkanut miettimään pitäisikö osa hätävararahastostani laittaa tuottamaan. Tuntuu älyttömältä pitää tuollaista summaa lähes nollakorkoisella tilillä. Kuitenkin psykologisesti tuo summa (helposti siirrettävältä nollakorkotililtä) tuo ”turvaa”.

Miten suuri Sinun hätävararahastosi on ja miksi olet pitänyt ko. summaa sopivana?


torstai 1. joulukuuta 2016

Marraskuun kuukausikatsaus

Suurin osa tämän kuun kuluista on itseasiassa viime kuulta. Tilasin viime kuussa kotiin tavaraa, jotka maksoin vasta tässä kuussa laskujen saapuessa. Näitä ovat esim. valaisimet ja omat vaatteet, jotka olivat merinovillaa. Siksi hintalappukin on noin suuri omien vaatteiden kohdalla. Ison osan ylimääräisistä kuluista olen maksanut laskutililtä, joten visaa en ole enää tässä kuussa vinguttanut. Tässä kuussa rahasto-osuuksia tuli ostettua, kiitos veronpalautusten, ennätyksellisesti 1822 eurolla, jes!

VARAT €
31.10.16
30.11.16
Muutos
Osakkeet
153,52
158,48
+ 4,96
Rahastot
4.618,72
6.386,40
+ 1.767,68
Korkotili
10.189,98
10.014,23
- 175,75
Yhteensä
14.962,22
16.559,11
+ 1.596,89


VELAT €


Asuntolaina
-87.300,56
-86.794,47
+ 506,09

Tulot marrakuu:
  3737,24€

Tulot koostuvat lapsilisistä, elatusmaksusta, ansiosidonnaisesta päivärahasta sekä veronpalautuksista.

Menot marraskuu:  2245,71€

Säännölliset kulut: €
  • Asuntolaina 591€
  • Taloon liittyvät kulut 250€
  • Puhelin (oma + pojan)  56,15€
  • Ruoka- ja päivittäistavarat 317,20€
  • Laskutili 200€ 


Ylimääräiset kulut: 831,36€
  • Dna-tv  5,89€
  • Koulukirjat 63,90€
  • Diesel 100€
  • Luistimet tytölle 5€
  • Kummilasten synttärilahjat 21,84€
  • Isänpäivälahjat 49,90€
  • joululahjat 29,75€
  • viime kuun visa-lasku  131,22€
  • koti 39,94€
  • tytölle nuken vaatteet 32,30€
  • muisti puhelimeen 19€
  • apteekki 3,43€
  • kirjaston varausmaksu 2€
  • koulukuvat 35,85€

Laskutilin ylimääräiset, ei-budjetoidut ylitykset

o   konserttilippu 94,80€
o   omat vaatteet  146,54€
o   suksipaketti 50€

Sijoitukset: €
  • Lapset 30€
  • omat rahastot 1822€