Nordnet

torstai 16. maaliskuuta 2017

Sopeuttamistoimenpiteitä

Maanantaina menee tämän vuoden tavoitteeni, 20.000 euroa, rikki. Hyvä minä! Salaa haaveilen 25.000 euron potista vuoden loppuun mennessä, mutta voi olla, että tuo jää haaveeksi nyt kun työt kesällä loppuvat.

Ajattelin hiljalleen ryhtyä varautumaan mahdolliseen työttömyyteen ja kerään seuraavaksi kk:n menoja vastaavan summan laskutilille. Ansiosidonnainen kun maksetaan aina kk:n myöhässä. Kesälomarahat ovat kikyn ja lyhyen työsuhteen myötä muutenkin pienet, joten on pakko varautua ensimmäiseen työttömyyskuukauteen. 

Huomasin muutenkin suunnanneeni ajatukseni nimenomaan työttömyyteen, tai ehkä pikemminkin rahan käyttöön. Kyllä tässä on huomannut kolmen kuukauden aikana työvaatteiden kuluneen käytössä (olivat ne kyllä käytössä jo edellisessäkin työpaikassa), mutta en ole raaskinut ostaa tilalle mitään. Joitain olen heittänyt ihan poiskin, kun ei niitä kehtaa enää käyttöön laittaa. Nyt mennään sillä mentaliteetillä, että vanhat vaatteet käytetään ihan loppuun asti. 

Tuo Lontoon matkakin on vielä varaamatta, vaikka kaikki oli katsottu valmiiksi! Jokin esti painamasta "varaa"-nappulaa. Mieli kelaa kaikenlaista tahtomattaan: "onko nyt hyvä hetki reissata, jos työt loppuvat", "uskallanko laittaa rahat matkaan", "pitäisikö odottaa parempia aikoja" jne. Toisaalta onhan tuolla tota puskuria pahan päivän varalle, mutta kun ei siihen halua kajota, kun kerran viimein on saanut sen kasaan. Matkakassakin on koossa, mutta omatunto silti huutelee voinko minä lähteä reissuun vai en.

Olen myös miettinyt pystyisinkö jaksottamaan lomani niin, ettei nuorimmaista tarvitsisi pitää enää kesäkuussa päiväkodissa. Tämä toisi lähes 200 euron säästön. Lasten isällä on runsaasti arkivapaita, joten jos hän ottaisi hoitovastuun vapaapäivinään ja minä lomapäivillä "paikkailisin" isän työpäivät. Heinäkuun ajan lapset lomailevatkin isänsä luona sitten enemmän.

Onko tämä vähän surullista ajattelua? Vai järkevää tulevaisuuden suunnittelua?

Kun yhden oven perässään sulkee, monta uutta ovea avautuu...

Toisaalta otin härkää sarvista kiinni ja aloitin viimeisten 10 opintopisteen työstämisen. Työn ja tuskan takana ovat, mutta kun olen liki 400 euroa laittanut peliin avoimeen yliopistoon, olisi kiva saada vastinettakin, ja sitähän ei synny, ellei itse jotakin asialle tee. Päätin myös hakea ko. koulutusalaa opiskelemaan yliopistoon. Viime vuonnahan jäin pisteen päähän opiskelupaikasta, mutta veikkaan, että tänä vuonna ei edes harmita, jos en pääse sisään. Tuntuu, että jotakin on joka tapauksessa yritettävä, ja tältä alalta työllistyy...

Kollegani ovat töissä olleet ihan super mahtavia. Olemme kahvipöydässä puineet paljon töiden loppumista, ja koska oma toimenkuvani sekä koulutukseni ovat muihin verrattuna hyvinkin poikkeavia, ovat kollegani laittaneet puskaradion päälle. Nämä ihanat ovat menneet verkostointitapahtumissa mainostamaan miten hyvä tyyppi olen ja ammattitaitoinen. Sain jo yhden käyntikortinkin heidän kauttaan! 

Ajattelin myös ottaa yhteyttä siihen yritykseen, josta olisin saanut töitä, mutta joka tyssäsi sitten 300 km/pvä koulutusmatkoihin. Ensi syksynä tilanne tulee olemaan niin erilainen molempien lasten ollessa koulussa, että ehkä nyt voisin irtautuakin kk:ksi tällaiseen reissaamiseen. 

Nyt kuitenkin jatkan iloitsemista siitä, että minun salkkuni ylitti ensimmäisenä 20.000 euron rajapyykin eikä mieheni ;) 30.000 euron potti häämöttää jo tuolla jossakin... 

4 kommenttia:

  1. jos on työtön, niin kannattaa miettiä kahdesti ottaako opiskelupaikan. Opiskelijahan ei ole työtön ja siten ei ole oikeutettu ansiosidonnaiseen vaan vain opintotukeen...

    VastaaPoista
  2. Toisen kohdalla kun ajattelee, niin ilman muuta suosittelisin reissun tekoa työttömyydestä huolimatta. Mutta, jos tilanne olisi omalla kohdalla, niin miettisin täsmälleen samoin kuin sinä.. hankala asia.. matkustelu antaa kuitenkin henkistä pääomaa ja on siten erittäin arvokasta.

    VastaaPoista
  3. Ei sitä matkaa liikaa kannata siirtää. Muuten voi vahingossa jättää menemättä koko matkalle.

    VastaaPoista
  4. Samassa tilanteessa ollaan tuon säästämisen suhteen :D 20 000 tuli just täyteen ja seuraavaksi mietin että alkaako lyhentämään asuntolainaa lisä lyhennyksiä vai tavoittelisiko tuota 25tuhatta :) tulot noin 2900e pysyy varmasti tuonne 9/2019 asti :)

    VastaaPoista