Nordnet

perjantai 9. helmikuuta 2018

Ikuinen kakkonen

Tänään on ollut sarjassamme yksi surkeimmista päivistä ikinä. Joo, sijoitussalkku on miinuksella, mutta sekään ei harmita yhtä paljon kuin se, että lapsellani todettiin hampaiden suuhun mahtumisessa problematiikkaa, jonka seurauksena ravaamme nyt lähitulevaisuudessa enemmän kuin tarpeeksi hammaslääkärissä. Ilmaistahan tämä alaikäisen kohdalla on, mutta ei toivoisi oman lapsensa kärsivän samalla tavalla kuin mitä itse on lapsena joutunut kärsimään, ja seurauksena on tullut elinikäinen hammaslääkärikammo.

Toinen itkuun, ja lopulta itkupotkuraivareihin saakka yltänyt harmitus oli taas kakkoseksi jääminen työpaikassa, jonka todella halusin. Pääsin 2. kierrokselle kilpakumppanini kanssa, mutta en tiedä olinko taas ylikoulutettu vai mikä, kun minut päihitettiin pelkällä sairaanhoitajan tutkinnolla. Niin, siis sama tutkintohan minultakin löytyy, mutta lisäksi minulla oli tarjota muutakin osaamista, jota tehtävässä vaadittiin. Toisella oli vain hieman enemmän kokemusta tehtävää liippaavasta aiheesta sairaanhoitajana, mitä ei kuitenkaan itse tehtävän suorittamiseen vaadittu. Mitä he siis oikeastaan halusivat?

Summa summarum. En kelpaa "alempiin tehtäviin", koska olen maisteri. Maisterina minut on rajattu pätevyyspykälien takia pois monesta työpaikasta, vaikka olen saman alan ammattilainen ja yliopistosta valmistunut. Minulla ei vain ole sitä tiettyä pykälää tutkinnossani, ja sen saamiseksi joutuisin uudelleen kouluttautumaan 5 vuotta, jotta saisin saman tittelin kuin mikä minulla jo nyt on. Olen niin vittuuntunut ja väsynyt. 

Uutta matoa koukkuun ja kohti uusia pettymyksiä. Luovuttaa ei saa...
Kun Suomessa nyt pohditaan jatkuvasti tätä, miten työttömät saadaan töihin, niin samalla voitaisiin siirtää katse koulutusohjelmiin. Minkä takia tähän maahan koulutetaan ammattilaisia, joille ei ole tarjota työpaikkaa? Miksi näille ammattilaisille ei voida räätälöidä helppoa ohituskaistaa seuraavaan ammattiin? Kuten vaikkapa minulle. Joku hemmetin pykäläviidakko estää, etten voi tehdä samaa työtä kuin mitä olen viimeiset 7 vuotta tehnyt eri organisaatiossa, koska meillä on tämä pykälä... 

Neljä työhaastattelua, neljä kakkossijaa ja vain yhden ainoan kerran maisteri on minut päihittänyt. Muutoin olen aina hävinnyt amk-tutkinnolle, myös niissä paikoissa, joissa en ole päässyt edes haastatteluun saakka. TE-keskukseen on nyt ilmoittautunut yksi maisteri lisää...

8 kommenttia:

  1. Seuraavalla kerralla oot sit ykköne :=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hope so. Tätä työpaikkaa olin kärkkynyt jo muutaman vuoden, niin siksi harmituskin oli suuri.

      Poista
  2. Voihan se hampaiden oikomishoito olla myös ihan OK siedettävä kokemus, ainakin minun oman muistikuvani mukaan. Ei toki kivaa, mutta osa kasvamista, ja vieläpä aika isolla osalla väestöä. Ehkä lapsenkin harmituksen hetkenä kannattaa asennoitua pohtimaan tulevaa hyvää lopputulosta ja ainakin yrittää olla siirtämättä kauhuja seuraavalle sukupolvelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelkkä oikomishoito ei tässä kohtaa valitettavasti riitä :( Mutta en nyt sentään niin idiootti ole, että siirtäisin oman hammaslääkäripelkoni lapselle :) Voi olla, että lapsen isä saa mennä toimenpiteisiin mukaan.

      Poista
  3. Hei, kiitos tästä postauksesta, koin saavani vertaistukea! Täällä myös maisteri, joka on valmistumisen jälkeen ollut joko työttömänä tai tehnyt random pätkätöitä. Työhakualueellani tullut sen jälkeen kolme oman alan työpaikkaa auki, niissä sekä muissa paikoissa, jotka ovat liipanneet läheltä omaa alaani ja joita olen hakenut, olen aina hävinnyt amk ja jopa amis tutkinnoille! Näissä oman alani paikoista yhdessä pääsin varasijalle ja toisessa minulle sanottiin haastattelussa, että kun olen näin korkeasti koulutettu niin riittäisikö se työ minulle.. no, ottaisin ilolla vastaan oman alani työpaikan ja mihinkäs minä karkaisin kun ei niitä oman alan paikkoja tule auki kuin sieniä sateella eikä kaikilla ole mahdollisuutta muuttaa Etelä-Suomeen/pk-seudulle töiden perässä.. Maisterina pitäisi vissiin siis tosiaan hakea korkeampia virkoja, mutta eihän niihin pääse suoraan koulunpenkiltä vähällä työkokemuksella. Tai sitten pitäisi kouluttautua ns. alaspäin, jotta pääsisi oman alan töihin. Noin, olen avautunut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan sama itsellä... haepa "korkeisiin virkoihin", niin työpaikat ovat pk-seudulla. Miten kuljet sinne? Et mitenkään. Itsekin mietin jo kokonaan alan vaihtamista, mutta katsotaan nyt. Pari verkkoa vielä vesillä, mitä niistä tulee, tuleeko mitään...

      Poista
  4. Kiitos mielenkiintoisesta blogista, ihailen päättäväistä sijoittamistasi ja arjen ja etenkin lapsiperheen arjen budjetointia.
    Itse olen sh mutta mieheni ollessa työtön, ainoa tienaaja ja tuntuu ettei rahaa jää säästöön/sijoittamiseen vaikka kuinka kokeilen jättää turhan ostamisen ja järkevöittää kuluttamistamme.
    Saanko kysyä, oletko amk-sh vai opistotasoinen? Nautin työstäni mutta haaveissa on maisterin paperit....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. AMK olen. Mieti tarkkaan mitä lähdet pääaineenasi opiskelemaan, ettei mene sinullakin opinnot hukkaan... Ihan vaan vinkiksi. Itse en taida maisterin papereilla tehdä enää mitään :(

      Poista