sunnuntai 25. elokuuta 2019

Onko ammattilainen aina paras vaihtoehto?


Uudessa työpaikassa on aina herkullista, kun saa tutkailla ihmisten toimia aivan uudesta näkökulmasta. Uutena aistii ihmisten välisiä kemioita aivan eri tavalla ja tapoja tehdä työtä. Oma uusi työpaikkani on kamppaillut vaikeuksien kanssa jo vuosia. Välillä koko toiminta on ollut täysin vaakalaudalla, ja toimintaa on pyöritetty kolmen naisen voimin, joista kaksi on ollut ilmiriidoissa keskenään. Kun ei yhteistä säveltä tiukassa tilanteessa ole löytynyt, yksi on tyytynyt nostamaan palkkansa ”kahvinkeittäjänä”. Mitä rahan ja resurssien haastausta! Onneksi eläkeikä tuli ja korjasi…

Kun lopulta tiimiin on saatu puolikas työntekijä, joka on lähtenyt nollasta pyörittämään markkinointia ja suunnittelua, ollaan saatu pientä tulosta. Tuon tuloksen toimin napattiin mukaan halvin mahdollinen mainostoimisto, jonka toiminta nähtiin ”pelastuksena” jokapäiväiseen kaaokseen. Tulos parani hieman näkyvyyden lisääntymisen myötä, mutta ne mainokset... Kun hyppäsin remmiin ihmettelin tilannetta tovin. Kaikki puuhastelivat vähän kaikkea, kenenkään työtehtävät eivät olleet selvät ja itse totesin, että maksamme ”tyhjästä” mainostoimistolle. Osaan kyllä itsekin napata Pixabaysta ilmaiset kuvat ja laittaa ne sivuillemme. Hinta neljästä Pixabayn kuvasta per viikko? 1.000€ kuukaudessa. Vajaassa kuukaudessa sain päihitettyä mainostoimiston mainokset näkyvyydessä, ja sainkin syyn sanoa ääneen, ettemme tarvitse heitä enää.

En tiedä onko tilanne oikeasti ollut niin epätoivoinen, että jopa mainostoimisto on osannut hyödyntää tilannetta itselleen sopivalla tavalla? Vai onko kyseessä yksinkertaisesti niin amatööritoimisto, että he kuvittelevat asiakkaiden tyytyvän Pixabayn ilmaiskuviin ja lyhyeen tekstiin, jonka kuka tahansa voi keksiä? Aika usein jouduin puuttumaan myös siihen, että mainoksissa oli väärä kuva väärän tuotteen kohdalla. Irtisanoin sopimuksen. Sen jälkeen alkoikin tapahtua. Ennen sopimuksen määräajan päättymistä, aloimme saada aivan toisenlaisia mainoksia. Edelleenkin suurin osa kuvista on otettu ilmaispalvelu Pixabaystä, mutta niitä oli jopa osattu hieman muokata, ilmaisohjelma Canvan avulla. Mainostekstit paranivat. Aikaisemmista mainosteksteistä en ymmärtänyt edes mitä mainostoimisto oikein halusi puolestamme myydä, mutta nyt esiin kaivautui myyntitykki. Missä tämä tyyppi oli ollut kaikki nämä kuukaudet?

Toinen mainostoimisto pyörittää nettisivujamme. Tämä mainostoimisto on mieleeni, sillä sieltä annetaan suoraan palaute. Niin kuin vaikkapa, että nettisivumme pitäisi uudistaa. Mielessäni mietin, että onneksi tuo palaute tuli välillä muualta kuin minulta. Jännä miten ihminen sokaistuukin omalle tekemiselleen, sillä tiimimme kaksi henkilöä ovat sitä mieltä, että nettisivut ovat hyvät ja toimivat, kun taas me kaksi tuoreempaa tulokasta olemme todenneet, ettei nettisivuilta löydä mitään ja ne ovat kankeat kuin mitkä. Ja niin sanovat asiakkaammekin. Mutta kun ne on monta vuotta sitten tehty isolla rahalla ja prosessi oli kestänyt 8 kuukautta. Hei, kuka tekee nettisivuja 8 kk? Ymmärtäisin, jos kysessä olisi upeat sivut, vaan kun ei ole.

Ehdotukset nettisivujen tekijälle olivat esimiehelläni selkeät: jompikumpi mainostoimisto, joka on hoitanut asioitamme tähänkin saakka. Taas mietin miten muotoilla sanat niin, etten loukkaisi ketään… Tuolta Pixabay-firmalta en ostaisi enää mitään. Ikinä. Toinen firma puolestaan on sellainen, jolta kestää kuukausia saada jokin asia toimimaan, jos sitä pyytää. Miksi ostaa jo valmiiksi huonoksi todetulta yhtään mitään? Siksikö, että he ovat ammattilaisia? Siksikö, että he tekevät nettisivuja kuin Iisakin kirkkoa?

Kun työnantajani on kouluttanut minua työn ohella, olen oppinut paljon siitä, miten markkinointi oikeasti toimii ja mitkä ovat suurimmat mokat, joita jokainen voi tehdä. Mainostoimistoja kritisoidaan siitä, etteivät he oikeasti kuuntele asiakasta (really?) ja toteuta tämän visioita. Työnantajani kertoi maksaneensa suuren summan mainostoimistolle hakukoneoptimoinnista. Arvatkaapa vain monenneltako sivulta löydymme google-haussa? Neljänneltä. Ei kukaan jaksa plärätä hakutuloksia neljännelle sivulle. Ilmankos emme näy missään eikä moni meistä mitään tiedä.

Kaikki tämä työ on silti ollut ihan super hauskaa. Olen niin kaukana omalta substanssialueeltani, että on ollut vain pakko oppia kantapään kautta kaikki, ja silloinhan sitä parhaiten osaa kyseenalaistaakin. Nyt tämä vain näyttää johtavan siihen, että itselläni kunnianhimo on alkanut kasvamaan siinä mielessä, että olen opiskelemassa itselleni uutta tutkintoa. Tykkään tästä työstä ihan hirveästi ja haluan tulla paremmaksi, ja kun olen saanut sitä kuuluisaa tulostakin kaivettua esiin, niin kyllähän se nälkä kasvaa syödessä. Ehkä minäkin aloitan kohta oman ”mainostoimistoni”. Pixabay-kuvia ja kökköjä mainoslauseita kalliilla hinnalla. Ostaisitko?

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Puolen vuoden katsaus


Tämä postaus on jäänyt niin sanotusti pöytälaatikkoon ja laittamatta ”eetteriin”, joten tiedot ovat luonnollisesti muuttuneet 30.6.19 jälkeen… Mutta tässä hieman pääpiirteittäin puolen vuoden katsausta.

Tämä vuosi on ollut yksi parhaimmistani kaikilla mittareilla mitattuna. Tai no reilu puolethan tästä on vasta mennyt, mutta itselläni tuntuu, että kaikki on vain ”kohdallaan”.

Aloitin uudessa työssä, ja edelleen joka päivä on tosi kivaa mennä töihin. Työpäivät ovat monipuolisia, työ ei edelleenkään tunnu työltä, työmatka taittuu kävellessä ja mikä parasta: ei ole minkäänlaista stressiä. Siis voiko asiat paremmin olla? No palkkaa toki voisi saada enemmän, mutta tulen toimeen näinkin.

Syksylle sain opiskelupaikan, josta tosin joudun myös maksamaan, mutta koen sen olevan sen arvoista. Teen sitä, mitä olen aina halunnut tehdä. Tytärtäni saan kiittää siitä, että hän löysi 20 vanhat piirrustukseni ja sanoi ”Äiti sä oot tosi taitava, mäkin haluan näin taitavaksi”. Lisäksi, kun kävin taannoin eräässä taidenäyttelyssä, huomasin, että samalla tavalla toteutettuja teoksia oli näyttelyssäkin nähtävillä. Kun löytäisi aikaa vielä tämän harrastuksen elvyttämiseen… Luulen, että tuo tuleva opinahjo tekee juuri sen. Suuntaan siis luovalle alalle seuraavaksi vuodeksi.

Talous on ihan hyvällä mallilla. Olen saanut tehtyä tämän vuoden aikana lukuisia osakeostoja ja olen saanut säästettyä. Paremminkin olisi voinut mennä, etenkin kesän osalta, mutta sitten ei olisi enää mitään, mitä parantaa. Seuraavassa näkyy tämänhetkinen varallisuuteni. 100.000 euron raja on ohitettu, wuhuu!

Varat €
1.1.19
30.6.19
Muutos
Osakkeet
11.982,32
17.058,21
+ 5.075,89
Rahastot
837,00
1.124,00
+ 287,00
Hätävaratili
7884,00
7.101,14
- 782,86
Asunto (oma)
125.000
125.000

Asunto (kuolinpesä)
17.500,00
17.500,00

Asuntolaina
-64.909,82
- 61.728,57
+ 3.181,25
Yhteensä
98.293,50
106.054,78
7.761,28

Osakesalkkuni koostumus on tällainen:

Osake
Määrä
Keskikurssi €
Tuotto %
Markkina-arvo €
Finnair Oyj
87
6,81
2,80
609
Fortum Corporation
83
17,98
8,10
1.613
Huhtamäki Oyj
100
28,35
27,54
3.616
KONE Corporation
16
41,33
25,58
830
Neste Corporation
55
31,65
- 5,73
1.641
Nokia Corporation
100
4,28
2,01
437
Nordea Bank Ab
940
9,86
- 35,23
6.005,21
Outokumpu Oyj
175
2,93
2,32
525
Stora Enso Oyj A
132
14,38
- 6,14
1.782
Superrahasto Ruotsi
25,8229
35,15 (SEK)
1,15
928 (EUR)
Superrahasto Suomi
1,2104
161,10
0,82
197
Yhteensä



18.298,21

Nordeaa ostin joku vuosi sitten aika hemmetin kalliilla, mutta olen onneksi saanut keskikurssia hinattua jo useamman euron verran alaspäin. Odottelen kärsivällisesti, että kurssi joskus lähtee nousemaan. Nordea maksaa sen verran hyvin kuitenkin osinkoa, että olen jo puolet saanut tuosta tappiosta kuitattua osinkojen muodossa. Stora Ensoa tuli aikoinaan ostettua myös turhan kalliilla, mutta nämä ovat nyt niitä kallisarvoisia oppitunteja, joista aina oppii jotakin. Koska tarkoitus on holdata osakkeita, oletan, että jossakin kohtaa näistäkin kahdesta saan vielä jotakin takaisin. Nestettä nappasin ehkä liian innokkaasti myös sen splitatessa keväällä, mutta Neste on ostoslistallani, joten tuokin saadaan vielä fiksatuksi, kuten tuo Stora Ensokin. Ostoslistaltani löytyy vielä muutama muukin osake, joiden hintoja kyttäilen säännöllisesti. Voi olla, että tämän vuoden osakeostot ovat kuitenkin nyt tässä, ja keskityn loppu vuoden hätärahavarastoni ylläpitämiseen.

Lasteni sijoitussalkut näyttävät puolestaan tältä:

Sijoituskohde/ Poika 11-v.
1.1.19
30.6.19
Muutos
Sijoitusobligaatiot
2.201,00
2.228,20
+ 27,20
Korkotili
3.173,82
3.203,82
+ 30,00
Osakkeet
754,00
719,00
-  35,00
·        Nordea 51 kpl



·        Stora Enso 38 kpl



Superrahasto Suomi
8,00
125,00
+ 117,00
Yhteensä
6.136,82
6.276,02
+ 139,20

Sijoituskohde/ Tyttö 9-v.
1.1.19
30.6.19
Muutos
Sijoitusobligaatiot
-
-
-
Korkotili
3.246,10
3.330,48
+ 84,38
Osakkeet
858,00
826,00
- 32,00
·        Nordea 50 kpl



·        Stora Enso 49 kpl



Superrahasto Suomi
47,00
174,00
+ 127,00
Yhteensä
4.151,10
4.330,48
+ 179,38

Poikani sijoitusobligaatioista olen teille avautunutkin aika monta kertaa. Nyt elokuussa nämä erääntyvät ja poika saa nippanappa omansa pois. Älkää hyvät ihmiset ikinä vaan erehtykö näihin kivijalkapankin sijoitusobligaatioihin. Ei niissä voittoa tee kukaan muu kuin pankki. Mutta piti tämäkin oppia kantapään kautta… Lapsille olen suunnitellut ostavani vielä muutamaa eri osaketta ja sitten ainoastaan täydentäisin näitä viittä osaketta siihen saakka, kunnes ovat 18.

Näin elokuussa tulin vielä tankanneeksi sekä lapsilleni että itselleni Nordeaa, alennuksessa kun se oli, mutta niistä lisää elokuun kuukausikatsauksessa.

Miten Sinun vuosi on sujunut?