Nordnet

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Elämäntapana köyhyys


Kun aikoinaan tapasin aviomieheni, tapasin äärimmäisen pihin miehen, joka ensi treffeillämmekin jäi tuijottamaan liian pitkäksi aikaa ravintolan kuittia. Legendan mukaan mies suoristi jopa taloa rakentaessaan vinoja nauloja säästääkseen rahaa. Muuttaessamme yhteen ensitöikseni kannoin roskikseen laatikollisen säästettyjä sulatejuuston-, raejuuston- ja tuorejuuston rasioita. Varastoon tavaroitani ei mahtunut, koska se oli täytetty kaikella rikkinäisellä tavaralla, kun ”koskaanhan ei voi tietää mihin näitä voi tarvita”. Autona oli ruosteen kuorruttama peltikasa. Pitkä matka on siis tultu siihen, että nyt alla on 40.000 euron kärry. Hyvä asia(ko)? Miehen tulotaso on noussut n. 25.000 euroa/ vuosi tapaamisemme jälkeen. Miehen harrastukset ovat kalliita, ja niihin löytyy tuhansia euroja ihan tuosta vaan, mutta kun lapsi tarvitsee uusia vaatteita, soitetaan äidille.

Miehelläni on lapsia entisen avopuolisonsa kanssa. Exä on arvostetussa ammatissa, mutta näyttää ulospäin ”puistokemistiltä”. Monesti olen miettinyt, että Siwan kaljakassit enää uupuvat habituksesta. Vaatteet ovat epäsiistit, liian pieniä tai useimmiten liian suuria. Lastenvaateosastolta oli kerran tarttunut naisen mukaan mukaan aakkoskuosinen toppapuku, halvalla kun sai. Lasten vaatteet ovat aina auttamattoman pieniä, huonokuntoisia ja sääoloihin nähden vääränlaisia. Molemmat vanhemmat ovat päättäneet ilmeisesti jo lastentekovaiheessa, ettei lapsiin sitten laiteta yhtään euroa enempää kuin mikä on pakko. Huvipuistoon mennään kerran kesässä katsomaan millaisia laitteita siellä on, mutta yhteenkään laitteeseen lapset eivät pääse, koska ne maksavat. 55€ maksanut jalkapalloleiri jäi äidiltä maksamatta, koska se oli liian kallis ja hän on ”niin köyhä”. Lapset ajavat liian pienillä polkupyörillä eivätkä he voi harrastaa juurikaan mitään, koska äiti on ”niin köyhä”. Lasten vaatteet itseasiassa äidin kotiin hankkii mummi tai mummin sisko. Näin voisi siis olettaa, että lastenkuluja ovat ainoastaan ruoka- ja asumiskulut.

Kun Suomessa puhutaan köyhyydestä, se ei koske käsittääkseni 3.000 euron käteen jäämistä kuukaudessa? Kun itse on lama-ajan lapsi ja elänyt kaurapuurolla sekä hernekeitolla, parsinut sukkien reikiä, koska varaa uusiin sukkiin ei ollut, ja kun jouduin käyttämään aina liki 10 vuotta vanhemman serkkuni, 10 vuotta vanhoja vaatteita, näen punaista, kun joku viitsii esittäytyä ”köyhänä” 3.000 euron nettotuloilla. Punaista näen miehenikin touhuista. Kun itse ei raaski euroakaan lapsiin laittaa 75.000 euron vuosiansioilla, pienellä eläkkeellä elävä äiti sitten ostaa vaatteet lapsille, ja toisinaan jopa pojalleen, siis miehelleni. Minua ennen mies kulki exänsä lastenosastolta ostamissa liian pienissä paidoissa tai isoveljeltä perityissä vaatteista, koska rahaa piti säästää, mutta mitä varten...? Sitä tarina ei kerro.
Sanotaan, että kesäloma tekee piikin avioerotilastoihin. Aikamoista riitelyä meilläkin on kesäloma-aika ollut. Kun itse haluaa tehdä lasten kanssa huvipuistoretkiä, käydä Ähtärissä katsomassa pandoja tmv., saan tehdä reissuni yksin. Rahan käyttöäni sanotaan höveliksi ja kommentoidaan, miten ”itse en ikinä laittaisi 200 euroa päivään huvipuistossa lasten kanssa.” Miksi lapsia halutaan, jos heidän kanssaan ei haluta tehdä mitään, vaikka taloudellisesti siihen on mahdollisuus? Eri asia on niillä perheillä, jotka haluaisivat tarjota lapsilleen samoja kokemuksia, mutta rahaa siihen ei ole. Toki voi tarjota ilmaisiakin kokemuksia, mutta mietin miten nöyryyttävää 3.-luokkalaisesta on kävellä Linnanmäellä katsomassa laitteita, joihin ei kuitenkaan itse pääse (koska äiti on niin köyhä)? 

Mies vietti viikon kesälomastaan omien lastensa kanssa mummolassa. Ilmeisesti kylpyläkäynti maksoi niin paljon (siis pelkkä sisäänpääsy), että tämä oli syy peruuttaa minun ja minun lasteni kanssa tehtävä kesälomamatka ulkomaille, koska matkan hinta oli liian kallis. Pitkästä aikaa minulla olisi ollut rahaa lähteä reissuun, mutta se jäi nyt haaveeksi. Toki lapset pääsevät asiasta yli, mutta itse alan olla meidän ja mieheni ex-perheen ”köyhyys-teemaan” lopen kyllästynyt. 

On hyvä pitää hätävararahastoa, mutta kannattanee muistaa myös se, että sinä et saa hautaan mukaasi omaisuuttasi. Kuolemaa lähestyvä ihminen useimmiten katuu sitä, miten ei tehnyt asioita, joita halusi tehdä. Mielestäni on myös puhdasta vääryyttä puhua keinotekoisesta köyhyydestä, kun maassamme elää liian monta lasta perheessä, jossa jokapäiväinen ruokakaan ei ole itsestään selvyys, pienituloisista eläkeläisistä, opiskelijoista ja sairaista puhumattakaan.

Missä menee piheyden raja vai onko sellaista?

sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Häähumua ja avioehtoja

Kesä on sitä aikaa, kun monet pariskunnat sanovat "Tahdon" ja aloittavat yhteistä elämäänsä ajatuksella, "kunnes Kuolema meidät erottaa..." Toivonkin kesän hääpareille paljon onnea, ja avioehtoa.

Olen kertonut parissakin blogitekstissä siitä, miten itse avioerosta "viisastuneena" tulin tehneeksi nykyisessä avioliitossani avioehdon. Avioehto oli kirjaimellisesti ehto nykyiselle avioliitolleni, ilman sitä en olisi mennyt uudelleen naimisiin. Avioehto itsessään kuulostaa ehkä "epäromanttiselta", mutta voi pelastaa sinut monelta taloudelliselta katastrofilta. Oman tarinani olen jo blogissani kertonut, ja nyt sain ystävältäni luvan kertoa hänen tarinansa.


Ystäväni oli ollut naimisissa lastensa isän kanssa jo vuosia. Arki sujui, vaikka välillä normaaliin parisuhteeseen kuuluvia riitoja toki oli. Pariskunnalla oli omakotitalona vanha rintamamiestalo, jonka he olivat yhdessä ostaneet, ja jota he yhdessä maksoivat. Eräänä kauniina päivänä ystäväni, tarinan naishenkilö, sairastui kesken työpäivän ja saapui kotiin tavallista aikaisemmin. Kotona odotti järkytys, kun omasta sängystä löytyikin oman miehen lisäksi toinen nainen... Tästä alkoi helvetti, jota ei kenellekään soisi. 

Miehen pettäminen oli täysin sivuseikka loppujen lopuksi siinä, mitä muuta avioeron yhteydessä tuli esiin. Pitkään jatkuneen pettämisen paljastuttua, mies otti ja lähti. Seuraavana päivänä ystäväni postilaatikkoon tipahti ensimmäinen muistutus laskun maksamatta jäämisestä. Sitten seuraava, kolmas, neljäs... tätä jatkui ja jatkui. Kun ystäväni haki avioeroa, ja ositusta lähdettiin tekemään, selvisi, että mies oli tehnyt ystäväni nimissä ja luottotiedoilla kymmenien tuhansien eurojen velat. 

Ystäväni teki rikosilmoituksen, ja yritti parhaansa mukaan maksaa laskuja pois, ettei menettäisi luottotietojaan, mutta eivät hänen rahansa niihin riittäneet. Lopulta oli luovutettava ja kylmän viileästi jätettävä laskut maksamatta. Osaan veloista mies oli saanut takaajaksi oman isänsä, jolloin näiden laskujen maksamattajättäminen siirtyi isän kontolle. 

Rikosilmoituksesta seurasi kahden vuoden odotusaika, jolloin laskut edelleen odottivat maksuansa, korkojen kera. Oikeuden päätöksen myötä suurin osa velkojista jätti vaatimasta omiaan takaisin, mutta yksi taho halusi tästä huolimatta saatavansa. Syytä, miksi ystäväni joutuu tätä miehen ottaamaa velkaa maksamaan, en ymmärrä enkä raaski kiusata yksityiskohtaisilla kysymyksillä. Onko tätä velkaa sitten katsottu, että tämä on yhdessä otettu laina, ja kun mies on rahaton, ex-puoliso joutuu tämän maksamaan? En tiedä. Tätä velkaa ystäväni kuitenkin edelleen maksaa. Hän on tällä hetkellä ollut jo vuosia luottotiedoton. Yhdessä aikoinaan ostettu rintamamiestalo on myymättä, koska talo vaatisi suuren remontin, jotta sen ylipäätään saisi kaupaksi. Lämmityskustannukset talvella ovat tähtitieteelliset eikä ystäväni suostu talossa muutenkaan enää asumaan, koska talo muistuttaa liikaa kaikesta "pahasta". Talo on vuokralla tutulla, joka vuokrallaan lyhentää asuntolainaa. 


Mutta hurjalta kuulostaa elämä luottotiedottomana. Muuttaminen on vaikeaa, koska vuokranantajat tietenkin haluavat vuokralaisen, jolla luottotiedot ovat kunnossa. Osamaksulla et voi hankkia mitään, joten kun tv tai pesukone hajoaa, se voi kaataa koko talouden. Ystäväni, kahden pienen lapsen yh-äitinä, lähihoitajan palkalla, ei suurista voi haaveilla. Silti, ihailen suunnattomasti hänen sinnikyyttään porskuttaa päivästä toiseen.  Paskoja päiviä on aika ajoin, mutta niistä selvitään "puhelinterapialla". Hänen suuri unelmansa on saada velka maksettua ja luottotiedot takaisin. 

Palatakseni vielä avioehtoon... En tiedä kuinka paljon avioehto olisi tässä tilanteessa voinut pelastaa, sillä en ole lakiasiantuntija. Omassa avioehdossani kuitenkin lukee, etteivät puolisoni velat kosketa minua. Toisaalta mistäs sitä ikinä tietää, vaikka toinen väkertelisi velkoja nimiini...? No, tuskin tämä mies. Onni on kuitenkin niin häilyvää ja ohi menevää, että halusin siksi vielä muistutella pienestä paperista, joka oikeasti on tosi hyödyllinen: avioehto.

Onko Sinulla avioehto tai aiotko tehdä sellaisen, jos/kun menet naimisiin?


tiistai 3. heinäkuuta 2018

Kesäkuun kuukausikatsaus


Kesäkuu menee vielä reisilleen säästämisen suhteen, mutta suunta on viimein muuttumassa... Olen maksanut aika paljon laskutilille kuuluvia maksuja käyttötililtä, mitkä eivät näissä kaavioissa näy, ja siksi kuun tulos on vielä miinusmerkkinen. Heinäkuusta lähtien ohjaan lapsilisät ja elatusmaksut suoraan säästöön, ja elän pelkällä palkallani (pitkästä aikaa). Elatusmaksut tosin ovat pienet kesän ajalta, koska lapset asuvat käytännössä viikot isällään ja minä olen vuorostani viikonloppuäiti. Isällä on oikeus vähentää öiden lukumäärien perusteella elatusmaksuja.

VARAT €
31.5.18
30.6.18
Muutos
Osakkeet
13.770,68
13.532,92
- 237,76
Indeksirahastot
712,00
721,00
+ 9,00
Hätävara-tili
1.337,00
1.308,84
- 28,16
Yhteensä
15.819,68
15.262,76
 - 556,92
VELAT €


Asuntolaina
68.587,54
68.059,66
+ 527,88

Tulot kesäkuu:  2932,42€ Tulot koostuvat palkasta, lapsilisistä, elatusmaksusta ja osingoista. Osinkojen osuus ”huikeat” 14,16€.

SÄÄNNÖLLISET MENOT:

YLIMÄÄRÄISET MENOT:
Asuntolaina
580,37€
Bensa 227,65€
Taloon liittyvät kulut
300€
Junaliput 54,40€
Puhelin (oma + lasten) 
64,73€
Ravintolat 104,35€
Ruoka- ja päivittäistavarat 
369,59€
Linnanmäki 224,05€
Laskutili
500€

Yhteensä
1814,69€
610,45€     Yht. 2425,14€

”Pakollinen” huvipuistopäivä tältä kesältä on kuitattu. Hintaa kolmelle rannekkeelle kaksine ruokine tuli 224,05€. Kallista, mutta hauskaa. Kesästä johtuen ravintoloihin on kulunut myös rahaa jonkin verran, mutta tämä puoli tasaantunee tässä piakkoin... Toisaalta ruokaan ei pitäisi upota läheskään niin paljoa lasten viettäessä kesälomaa isänsä luona. Synttärijuhlat nostivat satasella ruokalaskua, joka muutoin olisi ollut mukavan pieni.

Sijoitukset
Lapset
70,00
Superrahasto Suomi
15,00
Superrahasto Ruotsi
15,00
Osakkeet
0,00
Seligson Top 25 Brands
0,00
Yhteensä
100,00€