Puutarhaunelmia vai puutarhakuluja?

Irtisanomisen jälkeen on ollut pakko suunnata energiaa johonkin ja minun tapauksessani se on tarkoittanut pihan laittoa. Viimeiset pari viikkoa olen päivittäin askarellut pihalla jotakin. Rahaa on uponnut rehellisesti sanottuna aivan helv***sti, mutta nämä ovat olleet sellaisia asioita, jotka olisimme tehneet joka tapauksessa jossakin kohtaa. Nyt on piha kuosissa, kunnes saan taas jonkun idean?

Kulut:

• Pihalaatoituksen jatkaminen, kivet 240€
• Rikkimenneiden  ulkovalaisimien uusiminen 89,60€
• Naapurin ja meidän tontin välinen pensasaita multineen, katteineen, lannotteineen sekä kesäkukat 261,44€
• Badenbaden pehmusteineen 29,95€
• Väliaikaiset ”näkösuojat” 49,80€

Yhteensä: 670,79€

Ei olisi pitänyt laskea! Voi kuinka masentavaa. Mutta toisaalta nyt tuo piha on tehty. Isompia juttuja siihen ei pitäisi enää tulla.  Kaikissa kukkapenkeissä on monivuotiset perennat ja tuo pensasaita toivon mukaan antaa jossakin kohtaa niin paljon näkösuojaa, että allekirjoittanut voi biksuissa maata terassilla ;)

Irtisanotun arkea osa II

Olin aavistuksen verran avannut teille työpaikkani tilannetta aiemmissa postauksissani. Esimieheni käytös minua kohtaan on ollut suorastaan ala-arvoista viimeiset 1,5 vuotta. Kun kävin tapaamisessa, jossa minut virallisesti irtisanottiin, käsitin, että meitä irtisanottuja on useita. Alunperin puhuttiin sadasta ja tämä sata mainittiin myös irtisanomisaamuna saadussa sähköpostissakin. Loppujen lopuksi Facebookin kautta ystäväni kirjoitti minulle olenko lukenut paikallislehden uutiset. Meitä irtisanottuja oli kourallinen. Kaikki irtisanotut olivat 3-kymppisiä perheenäitejä.

Aloimme selvittämään tätä kuviota ja hyvin pianhan luottamusmies ilmoitti, että irtisanominen on kaikkien kohdalla laiton; samaan aikaan on palkattu uusia työntekijöitä, joihin meillä kaikilla olisi ollut pätevyys. Eipä yllättänyt esimiehet tuntien. Fiilikset ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Välillä olen saanut kirjaimellisesti itkupotkuraivareita etenkin selviteltyäni työtilannetta = töitä ei ole tarjolla. Välillä yritän tsempata itseäni mahdollisilla tulevilla erorahoilla ja sillä, että ”kaikki kyllä järjestyy”. Välillä mietin miksi juuri minä. Kaikki fiilikset taitavat kuulua asiaan...

Nyt on valitukset asian tiimoilta kirjoitettu ja liiton lakimies on ne tarkastanut. En tiedä millainen prosessi tästä vielä kehkeytyykään. Joudutaanko käräjille saakka? Miten kauan siinä menee? Kaiken kukkuraksi tilanne näyttää jo siltä, että meidät on ”turhaan” irtisanottu. Töitä olisi sittenkin tarjolla!? Työnantajalla on minun tapauksessani velvollisuus palkata minut (ja muut) irtisanomisen jälkeen 9 kk:n aikana mikäli töitä ilmenee, joten mielenkiinnolla jään odottamaan mitä tuleman pitää.

Työpaikkahakemuksia olen pari kappaletta raapustanut. Ensimmäisestä en päässyt edes haastatteluun saakka. Kummasti sekin nakersi itsetuntoa... Yritän kaikesta huolimatta pitää lippua sangossa.

Lasten syntymäpäivien hinta

On taas käsillä se aika vuodesta, kun molemmat lapseni täyttävät vuosia. Etenkin poikani kohdalla kaverisynttärit ovat aiheuttaneet, jos ei suoranaista päänsärkyä, niin ainakin lievää ahdistusta. Vaikka asumme isossa omakotitalossa, jossa tilaa riittää, poikalauman synttärijuhlat tekisi mieli pitää jossakin muualla. Ja se muualla maksaa.

Pari vuotta takaperin, kun molemmat lapseni olivat vielä päiväkodissa, tuntui, että syntymäpäiväjuhlat olivat yhtä kilpavarustelua. Toiset pitivät juhliaan liikuntahalleissa, joissa oli aina jokin urheiluteema, eräät juhlat olivat kiipeilyhallissa, toisilla oli ohjelmassa muun muassa poniratsastusta ja useimmilta kutsuilta lapset saivat kotiinviemisiksi jonkinlaisen ”touhupussin”, joka sisälsi leluja ja karkkia noin viiden euron arvosta.

Meillä lasten synttärit ovat olleet leikintäyteisiä. Tytön synttäreillä on ollut muutama leikkimielinen kisa, mutta muuten synttärit ovat olleet lastensa itsensä suunnittelemat. Joillekin vieraille pelkkä leikkiminen ei tuntunut riittävän enää aiempien synttärikokemuksien jälkeen ja välillä mietin minuutteja laskiessani, että mitä ihmettä oikein keksin.

Poikien leikit ovat olleet viime vuonna jo niin rajuja, että pohdin tosissani synttäreiden viettämistä jossakin maksullisessa paikassa. Halvin tila maksaisi pelkästään jo 149€! Jotenkin ajatus maksullisesta synttäripaikasta sotii periaatteitani vastaan.

Kun itselläni on aiempina vuosina tehnyt tiukkaa taloudellisesti, on jo pelkkä tarjoilupuoli tuntunut lompakossa. Vaikka miten yrittäisit tarjoilupuolessa säästää, laskun hinta on kuitenkin useita kymppejä. Mukaan vielä pari erityisruokavaliota ja hinta on tuplattu. Tähän päälle vielä jokin tila, jossa synttäreitä vietetään ja ne touhupussit n. 5€/hlö; synttäreiden kokonaishinta onkin jo satasia!!

Ovatko ajat todellakin muuttuneet niin, etteivät kotikutoiset leikkisynttärit ole enää mitään, vaan jo synttäreiltä lapset haluavat kokemuksia? Ovatko minun lapseni huonompia kavereittensa silmissä, kun itse en raaskisi laittaa satoja euroja lapsen syntymäpäiviin? Oli miten oli, päädyimme viettämään syntymäpäivät kotona muutaman kympin budjetilla. Touhupusseja en edelleenkään tehnyt, mutta jokainen sai Kinder-munat ja näköjään se pienille riitti muun tarjoilun ohella. 

Pakolliset naisen menot

Kuulun niihin naisiin, joita ei meikkaaminen ole oikein koskaan kiinnostanut. Työaamuisin tulee kuitenkin piirreltyä silmät päähän, jotta näyttäisi edes vähän ihmiseltä. Päätin mielenkiinnosta laskea miten paljon rahaa uppoaakaan naisten pakollisiin menoihin. Lopputulos oli yllättävä, en olisi uskonut rahaa menevän ihan näin paljoa.

Meikit. Olen allergikko ja omaan atooppisen ihon. Tästä syystä meikkeihin menee ehkä normaalia enemmän rahaa. Jos joku tietää paremman/ yhtä hyvä merkin, mutta halvemman kuin Clinique, otan mielelläni vinkkejä vastaan! Kassalla meinaa aina itku päästä, kun maksaa jotain 36 euron meikkivoidetta ja ihan vain siksi, että on allergikko.

-          2x meikkivoide 36€/kpl Clinique

-          2x ripsiväri 29€/kpl Clinique

-          poskipuna 32,70€ Clinique

-          luomiväri 10,50€ Rimmel

-          puuteri 15,20€ MaxFactor

-          2x kasvorasva 7,90€/kpl Abobase

Yht. 204,20€/ vuosi

Hiukset. Käyttämäni shampoo ja hoitoaine ovat halvinta mahdollista. Kuivashampoo on arkiaamujen pelastus toisinaan; 13,90€. Menee purkki tai kaksi vuodessa. Hiustenleikkuun hoidan itse.

Hajuvesi. Lancome Tresor in Love. 51€. Pullo kestää pari, kolme vuotta.

Kasvot. Kosmetologilla en käy. Sauna + kuorinta-aine (5€) + kasvonaamio (5€) = iho pysyy kuosissa. Purkkeja menee n. 6 kpl molempia vuodessa, yht. 60€.

Iho. Rasvapurkkeja menee talviaikaan pari kappaletta. Yht. 15,80€

Vuosihuolto. Gynekologinen tutkimus 89€, papan kera joka toinen vuosi 127€

Ehkäisy. Kierukan laitto 123€ + kierukka 110€. Kesto 5 vuotta, joten vuosihinnaksi jää 46,60€. Kierukan voi saada ensimmäisen kerran ilmaiseksi perhesuunnitteluneuvolassa.

Suun hoito. Kunnallinen hammaslääkäri ja suuhygienisti kerran vuodessa. Hinta toimenpiteiden mukaan. Äiti-ihmisenä äiti tulee aina viimeisenä ja niinpä minullakin jäi hammaslääkärissä käynti viideksi vuodeksi. Kun viimein viime vuonna sitten pääsin hammaslääkäriin, ravasin siellä sitten kuudesti. Hinta 117,37€ sisältäen neljä porattua hammasta sekä hammaskiven poistoa puudutuksessa että suuhygienistin toimesta. 

Ilman suunhoitoa kaikki edellä mainittu kustantaa minulle tänä vuonna 498,40€ eli 41,53€/kk. Aikamoinen summa loppujen lopuksi siitä, että aamulla piirrät silmät naamasi ja pidät terveydestäsi huolta.

Miespuoliset lukijani, avatkaapa teidän lukunne :)

Rahavirran kulkeminen tililtä toiselle

Inspiroituneena ”Matkalla vaurauteen”-blogin kirjoituksesta ”Yksinkertaista talouttasi ja automatisoi se”  ajattelin avata miten minun rahavirtani kulkevat.

Minulla on käyttötili, jonne tulee joka kuun 15. päivä palkka (vielä heinäkuuhun saakka) ja elatusmaksut, 26. päivä lapsilisät ja kuun viimeinen päivä hoitoraha osittaisesta hoitovapaasta. Tilipäivänä tililtä lähtee kuukausittaiset maksut:
- asuntolaina
- talomaksut
- päivähoitomaksu
- laskutilin kk-erä
- rahastoihin lähtevät rahat

Laskutililtä maksan kerran vuodessa menevät laskut ja se sijaitsee eri pankissa, eri verkkopankkitunnusten takana.

Käyttötili 2 on tili, jonne siirrän kaikki kuukauden ruokaan ja polttoaineeseen varatut rahat. Täältä siirrän viikkobudjetin verran rahaa käyttötililleni, jotta pysyisin "ruodussa" enkä sortuisi ylimääräisiin ostoksiin. Eli käyttötililläni ei ole yhtään enempää rahaa kuin se mitä tarvitsen viikon ruokiin ja polttoaineisiin.

Käteisvarani, jotka olen huomioinut kuukausikatsauksissani, makaavat määräaikaistalletuksessa sekä toisen verkkopankin sijoitustilillä. Nämä kaksi olisi jossakin kohtaa tarkoitus yhdistää. Sijoitustilille siirrän ne eurot, jotka jäävät viikkobudjetista yli.

Kuulostaako hankalalta ja monimutkaiselta? Koska raha herkästi polttelee taskussani, olen joutunut rakentamaan itselleni tällaisen kuvion, jotta en eläisi yli varojeni.

Ahneus

"Money money money, ain't it funny in a rich man's world"

Sairaslomallani ehdin tuijottaa telkkaria enemmän kuin koskaan. Makasin usein sohvalla telkkari päällä, välillä torkkuen. Normaalisti en tv:tä katso edes päivittäin, mutta nyt kun oli ”mahdollisuus”, katselin aika paljon tositv:tä. Tällaisena taviksena on kiva tirkistellä miltä näyttää rikkaiden ja kuuluisten maailma. Kardashians-sarjaan suorastaan koukutuin. Mieheni ei voinut käsittää miksi tuijotin sitä. Siksi, koska en voinut käsittää näiden ihmisten ongelmia. Toisaalta he eivät olleet yhtä bimboja kuin mitä tabloid-lehdet antavat olettaa, mutta ne ongelmat... ja erityisesti rahaongelmat!

En ole paneutunut Kardashian-perheen talouteen, mutta oli oikeastaan aika mielenkiintoista todeta, että rikkaillakin on ”tiukkoja” tilanteita. Taloja ei ostellakaan ”tuosta vaan”, vaan tässäkin Kourtney perheineen mietti onko heillä varaa haluamaansa taloon. Tai selviytyykö perheen kuopus omaan taloon liittyvistä kuluista. Koomisinta olivat Kanye Westin Twitter-viestit, joissa hän aneli rahaa 53 miljoonan dollarin velkoihinsa ja ihmetteli miksi häntä rikkaammat lahjoittavat rahaa Afrikkaan avatakseen kouluja hänen auttamisensa sijaan!? Miten helkkarissa joku saa 53 miljoonan dollarin velat itselleen? Meniköhän kirjanpitäjällä jossakin kohtaa pilkku väärään kohtaan vai onko Westiltä jäänyt taloudenpidon tunnit joskus väliin? Nämä tietysti ovat lööppejä, todellisuudessahan emme tiedä mikä Kardashianien ja Westin todellinen rahatilanne on, mutta useat julkisuuden henkilöt jenkeissä ovat kuitenkin tehneet henkilökohtaisen konkurssin. Esimerkkinä vaikkapa räppäri 50 cent.

Nouseeko raha ja julkisuus niin pahasti päähän, että ihminen menettää maalaisjärkensä? Ajatteleeko julkkis tienaavansa samalla tavoin ikuisesti kuin uransa huipulla? Vai mikä heillä menee niin pieleen? Vai miten määritellään rikas ihminen? Onko hänellä miljoona? Kaksi miljoonaa? 10 miljoonaa? Satuin katsomaan jakson Miljonääri-äitejäkin (ja toista jaksoa EN katso). Mietin, jos sarjassa esiintyvät ihmiset ovat miljonäärejä, miksi he asuvat vuokralla jonkun toisen kodissa? 

Jos sinusta tulisi yhdessä yössä miljonääri, miten sinä käyttäisit rahasi? Lähtisikö sokka irti vai jatkaisitko elämääsi kuten olit elänyt sitä ennenkin? Ajaisitko 100.000 euron autolla, omistaisit huvipurren, oman yksityislentokoneen? Mitä sitten, kun olet saanut ostettua kaiken sen minkä olet halunnut? Mitä on elämä sen jälkeen?

Perintö ja perintöriidat

Olenkin jo kertonut olevani äitini kuolinpesän osakas ja yhdessä sisareni kanssa olemme kieltäytyneet nostamasta kuolinpesän rahoja. Kuolinpesän tilillä on rahaa vielä reilusti ja oma virallinen osuuteni on joitakin tuhansia euroja. Lisäksi omistamme sisareni kanssa puolet vanhempiemme kerrostalo-osakkeesta eli neljänneksen kumpikin. Meillä siskoni kanssa perintöasiat ovat olleet mutkattomia. Olimme molemmat alusta saakka sitä mieltä, ettemme halua äidin rahoja. Käytämme ne mieluusti isäämme. Äidin kuoleman jälkeen selvisi, että olemme siskoni kanssa osakkaina myös toisessa kuolinpesässä, hyvin riitaisessa sellaisessa.

”Ahneuden synti kertoo itsekkäästä luonteesta. Ahne ihminen haluaa itselleen enemmän, ottaa toisenkin osan, eikä luovu omastaan. Ahneus on tyytymättömyyttä nykyiseen siten, että mikään ei tunnu riittävän. Se voi olla röyhkeätä käytöstä, itselle haalimista ylenmäärin. Hyväntekeväisyys on ahneelle tuntematon käsite. Ahne on kiittämätön siitä mitä saa, koska haluaa vielä enemmän.” (Lähde tuntematon)

Isotätimme kuoli jo kaksi vuotta sitten, mutta hänellä ei ollut perillisiä eikä elossa olevia sisaruksiakaan, joten hänen sisarustensa lapsista tuli hänen perijöitään. Heitä olikin sitten runsain mitoin, 11 henkeä. Näistä 11 sukulaisestani tunsimme siskoni kanssa ainoastaan neljä, äitini mukaanlukien. Nämä neljä henkeä, heidän puolisonsa sekä minä ja siskoni perheinemme olimme ainoat, jotka olimme ylipäätään tekemisissä isotädin kanssa. Kukaan meistä ei asunut 300 kilometriä lähempänä häntä, mutta siitä huolimatta kävin pari, kolme kertaa vuodessa hänen luonaan, lähetin kortteja, kirjeitä, lasten piirrustuksia ja valokuvia jne. Kaksi perillistä, siskokset, jotka eivät yli 30 vuoteen olleet missään tekemisissä tai yhteydenpidossa isotätiimme, aloittivat nyt jo kaksi vuotta kestäneen riitelemisen perinnöstä.

Isotätimme asui viimeiset vuotensa hoivakodissa. Kun äitini veli otti hoitaakseen perunkirjoituksen isotädin kuoleman jälkeen, kahden perijän mielestä isotädin viimeiseksi jäänyt hoivakoti oli liian kallis. He ihmettelivät, miksei heiltä oltu kysytty millaiseen ja minkä hintaiseen hoivakotiin isotäti olisi pitänyt laittaa.

Seuraavaksi kyseenalaistettiin hautajaiset. Hautajaisissa olin minä lapsineni, äitini kaksi sisarusta, yksi perijä miehensä kanssa (jotka olivat ahkerasti tekemisissä isotädin kanssa) sekä isotätini ystävätär. Ei ketään muita. Siunaustilaisuus oli kaunis. Arkku oli edullinen, mutta kaunis, samoin arkun kukkalaite. Kukkalaitteet haudalla olivat vain meiltä hautajaisiin osallistuneilta, sekä äidiltäni. Muistotilaisuus vietettiin tätini kotona, jonne hän oli itse leiponut suurimman osan tarjottavista ja tilannut konditoriosta voileipäkakut. Kahden perijän mielestä hautajaiset olivat olleet liian kalliit. He soittivat jopa hautaustoimistoon vertaillakseen arkkujen hintoja ja valittivat, ettemme olleet ottaneet halvinta mahdollisinta.

Enoni toimi pesänjakajana ja pyysi kaikilta perillisiltä valtakirjoja, jotta isotädin tilit olisi voitu lopettaa ja pesänjako tehdä. Nämä kaksi perillistä päättivät moittia pesänjakoa. Moiteaika on kuusi kuukautta perinnönjakokirjan allekirjoittamispäivästä lähtien ja kanne tulisi nostaa kaikkia kuolinpesän osakkaita vastaan vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudessa. Puoli vuotta kului eikä siskopari nostanut kannetta, mutteivat myöskään antaneet enolleni valtakirjaa, jotta tilit olisi voitu lopettaa. Tilanne on pysynyt ennallaan nyt kaksi vuotta.

Se, mikä tekee tästä perintöriidasta naurettavan on se, että nämä siskokset eivät tosiaan olleet olleet missään tekemisissä isotätini kanssa yli 30 vuoteen ja se, että jaettavaa omaisuutta oli niinkin huikea summa kuin 5000 euroa! 5000 euroa jaettuna 11 perillisellä = 454,50€/perijä! Tämän lisäksi isotädin tililtä juoksee joka kuukausi muutaman euron palvelumaksu, joten pian koko pieni perintömme on sulanut pankin omiin taskuihin. Enoni ilmoitti, ettei aio jatkaa enää pesänjakajana, joten kun joku meistä 11 perillisestä haluaa osansa perinnöstä, asia siirtynee asianajajalle eikä kenellekään jää asianajajan palkkion jälkeen perintöä lainkaan, ehkä pari kymppiä? Kannattiko riitely? Onhan tuo 450 euroakin rahaa, jolla siskokset olisivat voineet lentää vaikka viikon etelänmatkalle, mutta ei... Ahneudelle ei ole hintalappua. Se on kaikki tai ei mitään. Rauha isotädilleni, onneksi et ole tätä näkemässä...

Irtisanotun muutosturva, ansiosidonnainen ja muuta mukavaa, johon pitäisi paneutua...

Koska kuulun yt-neuvotteluiden seurauksena irtisanottuihin, kuulun muutosturvan piiriin.

Mitä muutosturva sitten tarkoittaa? 

”Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin tavoitteena on työnantajan, työntekijöiden ja TE-toimiston välisen yhteistyön tehostamisella nopeampi työllistyminen suoraan työstä työhön, koulutuksen kautta työllistyminen sekä yrittäjyyteen kannustaminen” (mol.fi).

Tämän yhteistyön tuloksena on todettu, että irtisanottu henkilö työllistyy kaikkein parhaiten ensimmäisen 3 kk:n aikana. Tähän 3 kk:n ajanjaksoon kuuluu irtisanomisaika, jolloin henkilö on vielä virallisesti töissä entisellä työnantajallaan. Minulla irtisanomisaikani on 2 kk. Kun irtisanomisaika on kulunut, ja henkilö on virallisesti työtön statukseltaan, työn saaminen on hankalampaa. Tai näin meille ainakin kerrottiin. Siispä työttömäksi työnhakijaksi kannattaisi hakeutua välittömästi irtisanomisajan alkaessa = olen työssäoleva työnhakija.

Muutosturvaan kuuluvat oleellisesti työllistymisvapaa ja työllistymissuunnitelma, jonka teen yhdessä TE-keskuksen työntekijän kanssa ilmottauduttuani työttömäksi työnhakijaksi ensin netissä. 

Työllistymisvapaata voi saada työnantajalta vielä työssä ollessaan, mutta töiden hakeminen ei saa haitata liiaksi varsinaista työntekoa. Eli olisin voinut pyytää esimieheltäni vaikkapa puoli päivää vapaata työhaastattelun tms. takia työajallani ja hänen olisi pitänyt myöntää se.

Työllistymissuunnitelmalla tarkoitetaan työnhakijan henkilökohtaista työllistymissuunnitelmaa, jossa sovitaan omaehtoisesta työnhausta ja toimenpiteistä (esim. opiskelu), jotka parhaiten edistävät uuden, pysyvän työpaikan saamista. 

Itselleni oli täysin uusi tieto, että kun olen tehnyt työllistymissuunnitelman, ja jos saan opiskelupaikan, minun on mahdollista saada enintään 200 päivän ajan korotettua ansiosidonnaista. Euroissa tämä on n. 13€/pvä. Työllisyyssuunnitelmaan voi kuulua työvoimakoulutusta, työnhakuvalmennusta, uravalmennusta, koulutuskokeilua, työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa omaehtoisen työttömyysetuudella tuetun opiskelun lisäksi. Lapsikorotusta minun on mahdollisuus saada kahdesta alaikäisestä lapsesta 7,74€/pvä.

www.tyj.fi voi käydä laskemassa ansiosidonnaisen määrän. Ilman korotettua ansiosidonnaista, laskuri arvioi päivärahani määräksi 1958,65€/kk (91,10€/pvä). Korotetulla 2277,50€/kk (105,93€/pvä). Näistä tietysti menee verot, mutta ehkä jonkinlainen helpotuksen huokaus itseltäni pääsi TOSIN en taas tiedä miten tässä huomioidaan tekemäni 80% työaika. Rokotetaanko siitä vai ei?

Ansiosidonnaisen määrä on toistaiseksi vielä 500 päivää. TE-keskus tekee lausunnon työttömyyskassalleni selvitettyään ensin oikeuteni työttömyysturvaan (= minut on irtisanottu). Minun velvollisuuteni on pitää työnhaku voimassa.

Työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet

Kun sitten aikanaan ilmottaudun työnhakijaksi, minun velvollisuuteni on ottaa työpaikka enintään 80 km etäisyydellä. 70 km/suunta oli nykyinenkin työmatka, joten tuskinpa tuo 10 km lisää ihan hirveästi haittaa, vaikka tietysti sitä toivoisi työllistyvänsä omalle paikkakunnalle. Hallituksen yritys tukkia seuraava porsaanreikä on tässä tietysti se, että työtä ei ole pakko vastaanottaa mikäli työmatkat kestävät yli 3h kokopäivätyössä ja 2h osa-aikatyössä (minusta täysin ymmärrettävää!!) JA jos työstä maksettava palkka ja työnhakijalle mahdollisesti maksettava työttömyysetuus työmatkakustannusten ja muiden työn vastaanottamisen aiheuttamien kustannusten vähentämisen jälkeen jää pienemmäksi kuin hänelle muutoin maksettava työttömyysetuus. Tässäkin kohtaa huokasen helpotuksesta. Olen valmis tekemään muitakin töitä kuin sitä mihin minut on koulutettu, mutta esim. puhelinmyyjäksi minusta ei ole eikä tarvitse ollakaan. Puhelinmyyjä toimii tässä esimerkkinä siitä syystä, että näitä paikkakunnallani haetaan todella paljon.

Matkakorvauksiakin on mahdollista saada mikäli käy toisella paikkakunnalla työhaastattelussa tai tekemässä työsopimuksen!! Enpä tiennyt tällaisestakaan. Korvaus on 0,23€/km ja omavastuu on 9€ (43 km). Työajan tosin tulee olla vähintään 18h/vko ja työsuhteen kestettävä vähintään 2 viikkoa.

Muuttaminen ei ole minulle ajankohtaista kuin vasta siinä kohtaa, kun seuraava kotini on mullan alla, mutta muuttoapuakin on TE-keskukselta mahdollista saada max 700 euroa. Ehtona on, että työsuhteen tulee kestää vähintään 6 kk ja työajan tulee olla vähintään 18h/vko.

Koska minut on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä, työnantajallani on velvollisuus ottaa minut takaisin töihin 9 kk:n aikana irtisanomisaikani päättymisestä alkaen. Minun tosin tulee olla työtön työnhakija tuon 9 kk ajan.

Mitä siis seuraavaksi teen? 

Ilmottaudun työttömäksi työnhakijaksi, jonka jälkeen TE-keskuksesta ottavat minuun yhteyttä. Sovin TE-keskuksen kanssa ajan työllistymissuunnitelman tekoa varten ja TE-keskus tekee lausunnon työttömyysturvaoikeudestani työttömyyskassalleni. Ansiosidonnainen alkaa juosta korotettuna tai ilman varmaankin elokuusta alkaen. Heinäkuussa selvinnee sainko opiskelupaikan ja lokakuussa mahdollisesti olisi yksi työpaikka vuodeksi luvassa... 

Mistä voisimme vielä säästää...

Viime kesän projektini ennen käsittelyä.

Jouduin jo viime keväänä pohtimaan paljon mistä säästää, kun tiesin jääväni virkavapaalle työstäni. Kävin aikalailla perusteellisesti läpi menojamme ja keräsin alle ne asiat, joista olemme saaneet tuntuvaa säästöä. Sama asia on jälleen irtisanomiseni jälkeen ajankohtainen. Mistä siis olemme voineet ja voimme edelleen säästää:

Sisustaminen. Tässä kohtaa saa nauraa :D Minulla on aina ollut kevät-, kesä-, syys- ja talviverhot. Olen tykännyt aina sisustamisesta ja verhojen vaihtelu muun muassa ovat olleet se itseäni piristävä juttu. Nykyinen mieheni on asunut aiemmassa elämässään taiteilijan kanssa, jonka sisustus oli tehty "feng shuin" mukaisesti. Mieheni kertoi vihanneensa sitä, kun joka päivä töistä kotiin palatessaan tavarat olivat vaihtaneet paikkaa eikä hän löytänyt tavaroitaan mistään. Niinpä minulle ilmoitettiin tylysti uudet kevätverhot tilatessani, ettei verhoja tässä talossa vaihdeta. Huonekalujen paikkaa ei myöskään vaihdeta. En saa muuttaa mitään. Aikamoinen säästö on kertynyt tästä kaikesta. Mattoja olemme yhteistuumin vaihtaneet hieman uudempiin entisten ollessa loppuunkulutettuja. Minulle tämä on henkilökohtaisesti ollut vaikeaa vaihtelunhaluisena ihmisenä, mutta olen tästä säästyneet eurot käyttänyt sitten muuhun.

Lehtitilauksien lopettaminen. Olen silloin tällöin tilannut erään sisustuslehden tarjouksesta puoleksi vuodeksi kerrallaan, mutta huomannut joka kerta, että lehti tulee kyllä plärättyä, mutta eipä sille sen suurempaa käyttötarkoitusta ole ollut. Siispä lopetin tilauksen kokonaan. Lisäksi luovuin erään tieteellisen tutkimusseuran jäsenyydestä, vuositasolla tämä tarkoittaa 48 euron säästöä. Totesin, etten tarvitse ko. lehteä saati jäsenyyttä, koska en ole lähitulevaisuudessa aloittamassa väitöskirjaprojektia. Helsingin Sanomat meille vielä tulee, mutta maksamme sen puoliksi yhteiseltä tililtämme. Hesari on kallis, mutta lasken sen "arjen luksukseksi". Mikä sen mukavampaa kuin aamulla istua teekupposen kanssa lukemaan päivän uutisia. 

Sähkön kilpailuttaminen. Kilpailutimme sähkön taannoin. Määräaikainen kahden vuoden sopimus tiputtaa sähkölaskuamme 20% vuodessa. Kylkiäisenä tuli ilmainen Ruotsin ristelykin.

Kirpputorit. Aikaisemmin lahjoitin lasten pieneksijääneet vaatteet ystäville tai heidän ystävilleen. Kokeiltuani facebookin paikalliskirppisryhmiä, olen saanut aika summan rahaa sen sijaan, että olisin antanut kaiken ilmaiseksi pois. Lisäksi säästän kirppispöydän hinnassa ja tuotteet haetaan pois suoraan kotioveltani. Myös lelut ja pelit käyvät kaupan tätä kautta.

Kirkollisvero. Mieheni erosi kirkosta säästääkseen kirkollisveron. Olen pitkään punninnut tätä. En ole uskovainen, mutta olen ehkä perinteitä kunnioittava? En ole vielä kyennyt irtisanomaan itseäni kirkosta. Käyn kerran vuodessa kirkossa lasteni kanssa laulamassa kauneimmat joululaulut, mutta muuten en kirkon/ seurakunnan palveluita hyödynnä. Mieheni säästö vuodessa kirkollismaksusta on liki 700€ hänen tuloillaan.

Työttömyyskassa. Mieheni, joka on osittain samalla alalla kanssani, ei kuulu ammattinsa puolesta ammattiliittoon, vaan yleiseen työttömyyskassaan. Jäsenmaksu on 118€/v. Minä puolestani maksan 31,31€/kk ammattiliittoon kuulumisesta. Omaan myös rinnakkaisjäsenyyden toiseenkin ammattiliittoon: 100€/v. Yhteensä ammattiliiton maksuja on siis 475,72€/v.!!! Olen harkinnut liittymistä samaan työttömyyskassaan mieheni kanssa, mutta katson nyt ensin miten arki työttömänä lähtee alkusyksystä rullaamaan. Rinnakkaisjäsenyys on sitä varten, että minulla on kaksi ammattia ja olen keikkaluontoisesti tehnyt myös entistä työtäni, jolloin minulla säilyy oikeusturva ym. tätäkin työtä varten. En tiedä onko tässä järkeä, mutta toistaiseksi mennään vielä näin.

Hiustenleikkuu. Ostimme kotitrimmerin, jolla mieheni leikkaa poikani tukan ja minä puolestani mieheni hiukset. Mieheni on leikannut myös minun tukkaani, mutta se ilo loppui siihen, kun kolmen sentin sijasta tukkaa lähtikin 25 cm. Päätin tämän jälkeen itse leikata omat kutrini. Tytön hiusten leikkuu tapahtuu toistaiseksi toimestani. Omat hiukseni ovat sen verran ”hyvän väriset”, etten ole väriä niihin kaivannut. Säästöä sekin.

Polttopuut. Mieheni soittaa kaupungille, jos näkee jossakin kaatuneen puun, ja kysyy lupaa puun ottamiseen omaan käyttöön. Kaupungilta kannattaa oikeasti kysyä tällaisia asioita! Me saimme kerätyksi ensi talven puut ilmaiseksi tällä tavoin. Vaatii itseltä vaivannäköä, mutta on toisaalta sen arvoistakin.

Lastenvaatteet. Hyödynnän joulua lastenvaatteiden hankintaan. Kun kummit, tädit, sedät ja isovanhemmat kysyvät mitä lapset haluaisivat joululahjaksi, inventaariolistastani kerron mitä vaatteita lapsemme tarvitsevat. Näin on taas seuraavaa kokoa jemmassa. Joulun alennusmyynneistä voi ostaa loput puuttuvat. Leluja saa mielestäni ihan riittävästi sitten synttäripäivinä.

Smartum-setelit. Työnantajani tarjoaa työntekijöilleen Smartum-seteleitä. Näillä kustannan itselleni uimahalliin 10-kortin, käyn punttisalilla, maksan leffalippujen lahjakortit jne. Säästöä 50%. Ehdin onneksi ostaa vielä ennen irtisanomistani nipullisen seteleitä ;) 

Kirjasto ja netflix. Meillä hyödynnetään paljon kirjaston palveluita. Wii:lle saa uusia lainapelejä, kun vanhat alkavat tökkiä, samoin lainaamme dvd:t ja kirjat kirjastosta... kaikkea ei kannata omistaa, kun ne voi lainata ilmaiseksikin. Lisäksi olemme hyödyntäneet suoratoistopalveluiden ilmaiset kuukauden kokeiluajat. Netflixistä maksoin 7,90€/kk viime syksynä, mutta totesimme, ettemme katsoneet sitä niin paljoa, että se olisi kannattanut pitää. Kirjasto vei voiton tässäkin asiassa.

Säästöpakkaukset. Isoon omakotitaloon mahtuu onneksi isot wc- ja talouspaperipaketit.

Lasten synttärit. Huomasinpa sellaisen asian, että ostamalla lahjapaperirullan 3 eurolla, saat paketoitua aika monta synttärilahjaa edullisesti. Nykyinen trendi on tuoda lahjat lahjakasseissa, mutta ne maksavat jopa 4€/kpl!!

Perennat. Ennen kuin ostaa kaikki perennat kaupasta, kannattaa kysäistä kavereilta ja naapureilta josko heillä olisi jo olemassaan samaa perennaa kuin mitä ajattelit ostaa.

Asioiden uudelleen käyttö. Kun peruspitkähihaiset ovat menettäneet väriään siinä määrin, ettei niitä kehtaa käyttää töissä, olen vaihtanut ne yöpaidoiksi. Vanhoista verhoista olen tehnyt pöytäliinoja, hajonneista lakanoista ommellut lasten lakanoita tai tyynyliinoja, vanhoista vaatteista/pyyheliinoista/lakanoista tulee autotalliin rättejä.

Kaiken turhan myyminen. Harrastan kaksi kertaa vuodessa kaappien tyhjennystä ja kerran vuodessa varaston ja vintin tyhjennystä. Kaikki mitä ei ole vuoden aikana käytetty, lähtee joko myyntiin tai kierrätykseen. Viime vuonna möin tavaraa 700 euron edestä.

Huonekalujen kunnostaminen. Meillä ei ole lastulevyhuonekaluja. Kaikki ovat umpipuuta, kolmea huonekalua lukuunottamatta. Ei siis paljoa haittaa vaikka naarmuja tulisi, koska huonekalut voi hioa ja petsata/ maalata uudelleen. Esikoiselle löysin vintistämme vanhan neljän hengen keittiön pöydän, jonka hioin ja maalasin valkoiseksi. Poika sai hyvänkokoisen koulupöydän, jossa mahtuu tekemään läksyt ja leikkimään. Tori.fi:stä löysin 25 eurolla mäntyisen laatikoston, joka mahtui pöydän alle. Taas hioin ja maalasin sen pojalle mieluisin värein. Mäntyinen 80-lukulainen kirjahylly sai myös käsittelyn ja muuttui musteensiniseksi. Huonekalujen kunnostaminen onkin kesäharrastukseni ja omanlaistansa terapiaa.

Spotify. Suurena musiikin kuluttajana olen hieman harmistunut siihen, ettei cd-levyjä tulee enää ostetuksi samalla tavalla kuin ennen (toisaalta niitä on paljon kuuntelemattominakin laatikossa), mutta ilmainen Spotify ärsyttävine mainoksineen on säästänyt aika monta kymppiä, kun jokaista levyä ei tule enää kotiin ostettua.

Auton laittaminen seisantaan. Omistamme mieheni kanssa molemmat oman auton, mutta kesäaikaan, jolloin tulee vähemmän autoiltua, saatamme laittaa toisen autoista seisantaan. Virkavapaani ajaksi tein saman tempun. Minun autovakuutuksissa ja -veroissa tämä oli jopa 100€/kk säästöä. 

Vakuutukset. Meillä ei ole muita vakuutuksia kuin autoihin ja omakotitaloon liittyvät. Kun odotin lapsiani, minulla oli heille sairasvakuutukset, mutta huomasin pian niiden olevan aivan turhia. Vuositasolla maksoin lastenvakuutuksista alkuun n. 500€. Kun oikeasti alat laskemaan montako kertaa sinun tulee käydä yksityisellä lääkärillä, jotta tuo vuosisumma kannattaisi maksaa... käytätkö perustervettä lastasi niin usein lääkärissä? Ammattiliiton kautta saan matkavakuutukset itselleni ja perheelleni jäsenkortillani. 

Siinäpä joitakin esimerkkejä. Ruuassa säästämisestä olenkin kirjoittanut oman tekstin. Vielä olisi itselläni varaa tinkiä esim. kirkollisveron ja ammattiliiton maksuista, mutta muutoin minun rahan käyttö on aika isolla haravalla käyty läpi. 

Kiikutuoli käsittelyn jälkeen. Huom! Värin on on meidän isännän valitsema! :D

Naisella on oikeus muuttaa mieltään

Tein uuden vuoden lupauksen, jossa lupasin olla ostamatta vaatteita. Kun Project 333:n myötä karsin vaatevarastoani, totesin, että joudun muutaman hankinnan tekemään: pari pitkähihaista ja alusvaatetta. Hinta yhteensä 50,05€. Ei paha. Silti vaateostokset tuntuivat itsestä pahalta, vaikka ne tulivat tarpeeseen. Nyt irtisanomisen myötä huomaan, etten olisi tarvinnut näitä ostoksia lainkaan. 

Kun olin ostokseni tehnyt, kollegani yllätti minut roudaamalla tyttärensä käytöstä poistamiaan vaatteita minulle. Vaatteiden vastaanottaminen ei tuntunut yhtään pahalta, mutta aiemmat ostokset kaduttivat sitäkin enemmän. Olin kuitenkin äärimmäisen innoissani uusista farkuista, jotka olivat uudenveroisia. Sopivia farkkuja oli peräti kolmet! Lisäksi löytyi pari uudenveroista paitaa. Hinta? Nolla euroa. Ihan ilmaiseksi en suostunut vaatteita ottamaan, vaan muistin kollegaani viinipullolla ja kukkapuskalla.

Toinen mielenmuutokseni liittyy sijoittamiseen. Eräänä tylsänä iltana päätin ottaa laskimen käteen ja laskea miten paljon 450 euron kuukausipanoksella saan säästöön 10 vuoden aikana. Alunperinhän tarkoituksenani oli lyhentää asuntolainaa nopeutetussa tahdissa, mutta korkojen ollessa alhaalla, laina sulaa ihan ok-vauhtia. Jos ensi vuonna aloitan lyhentämään lainaa nopeutetussa tahdissa, minulla ei ole 10 vuoden päästä säästössä paljoa enempää kuin se mitä saan kasaan tämän vuoden aikana. Mutta jos päätän lainan lyhentämisen sijaan sijoittaa tuon 450€/kk, tai mikä summa elokuusta lähtien tulee olemaankaan, minulla on 10 vuoden päästä laina joka tapauksessa maksettu ja sen lisäksi muhkea sijoitussalkku. Niinpä minä sitten muutin sijoitussuunnitelmaani. Taas. Eli unohdan lainan nopeutetun maksamisen ja keskityn sijoittamiseen. 

Kolmaskin päätökseni liittyy sijoitussuunnitelmaani... Ajattelin nostaa hätävararahaston 5000 eurosta 10.000 euroon. Alunperin ajatuksena oli nostaa hätärahavarasto näin korkeaksi sen vuoksi, että olisin jossakin kohtaa joutunut vaihtamaan autoa, mutta nyt kun auto on myynnissä ja tilanteeni on mikä on, koen, että on järkevämpää nostaa hätävararahastoa suuremmaksi.  

Irtisanotun arkea osa I

Vaikka irtisanominen ei sinänsä ollut itselleni yllätys, oli se kuitenkin sitä. Vaikka olin salaa toivonutkin sitä, silti se tuntui järjettömän pahalta. Pelkkä sana ”työtön” aiheuttaa vilunväristyksiä. En ole koskaan ollut työtön! Ensimmäinen yö meni jatkuvasti heräillen. Huomasin olevani jonkinlaisessa ”sokkitilassa”, vaikka olin töissä ollut mitä reippain.

Ensimmäinen aamu oli sateinen ja kylmä. Mietin aamuteetä sohvalla juodessani, miten helppoa olisikaan katkeroitua. Miten helppoa olisikaan jäädä vellomaan itsesääliin. Päätin, että siihen en ala. Enkä aio katkeroituakaan. Seuraava tunne, joka tuli, oli häpeä. Kummallista miten sitä tuntee häpeää asiaa kohtaan, jota ei ole itse edes aiheuttanut. Moni muukin sai potkut, en minä ollut ainoa. Miksi sitä silti kokee häpeää? Irtisanominen kun on valitettavasti ”tätä päivää”. Kuitenkin sitä jää miettimään mitä sanoo ihmisille vaikkapa kaupassa, päiväsaikaan? Miksi en ole töissä, vaan kaupassa? Eikö olekin naurettavia ajatuksia? Ja silti näitä itse pohtii! Typerää!

Toisena päivänä päätin jo alkaa puuhastelemaan. Lähdinkin isäni luo siivoamaan äitini jäämistöä. Lajittelin tavaroita kirppikselle, roskiin ja kierrätykseen. Olipahan jotakin ”hyödyllistä” tekemistä, ja tekemistä, jota en ollut töiden ohella saanut tehtyä. Ryhdyin myös katsomaan kursseja, joilla voisin hyvinkin nopeasti päivittää ja lisätä omaa osaamistani. Olen hakenut erästä avointa työpaikkaa ja hakenut opiskelemaan, mutta jos nämä eivät ”natsaa”, on minulla vielä pari koulutusta, joihin voisin hakeutua omakustanteisesti.

Minulla on koko kesä aikaa pohtia peliliikkeitäni. Virallisesti olen työtön vasta elokuusta lähtien. Ajattelin varata ajan TE-keskukseen selvittääkseni mahdollisia opintojeni rahoituksia. Olen muutosturvalainen, voisin kuvitella, että jos pääsen yliopistoon, voisin saada siihen taloudellista tukea. Nähtäväksi jää. Kerron näistä kuvioista myöhemmin.

Ensimmäisenä taloudellisena muutoksena päätin laittaa autoni myyntiin. Odotan saavani siitä 6500-7000 euroa. Pääsenpähän eroon kalliista vakuutusmaksuista ja dieselverosta.

Toinen asia, mitä olen miettinyt, on bisnesideani kehittäminen. Nyt minulla olisi runsaasti aikaa miettiä tätä. Ystävänikin innostui asiasta ja ajattelimme lähteä kahvikupposten äärelle suunnittelemaan mitä alamme tekemään ja kehittämään ajatustamme eteenpäin.

Kolmas kuvio on ottaa tytär pois päiväkodista, jolloin säästän luonnollisesti päivähoitomaksut. Miksipä toista pitäisikään hoidossa, kun itse on nyt kotona? Vietämme laatuaikaa mielummin keskenämme :) Ja jos töitä ei syksylläkään löydy, tytär siirtyy esikouluun, jolloin säästän jälleen päiväkotimaksuissa esikoulun ollessa ilmaista.

Taloudestani en siis ole huolissani, vaikka tulot tippuvat, sillä menoissakin on näin hyvin karsimisen varaa. Lisäksi mitään suurempia hankintoja ei ole nyt tiedossa.