Nordnet

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Pääsiäispohdintaa...

Pääsiäinen vetelee viimeisiään. Kieltämättä neljän päivän breikki teki enemmän kuin hyvää. Ai mitäkö tein pääsiäisen? Siivosin talon läpikotaisin, pesin kaikki verhot, silitin ne ja laitoin paikoilleen, kävin kaapit läpi ja heitin pois kaikkea millä emme tee enää mitään, istuttelin taimia isompiin ruukkuihin, joita laitoin kasvamaan jokunen viikko sitten, hypin lasten kanssa trampoliinillä, tein hyvää ruokaa ja pohdiskelin lukemisen ohella syntyjä syviä.

Pääsiäinen. Mitä se tarkoittaa nykyihmiselle? Hengähdystaukoa vai hetkeä, jolloin ehtii tehdä kaikki rästihommat, joita normiarkena ei jaksa/ pysty/ halua tehdä? Itselleni se tänä vuonna tarkoitti nimenomaan jälkimmäistä. Kuin tilauksesta sain sähköpostiini Rosita Juurisen tilauskirjeen, joka kuuluu Rositan ”Kun maailma kutsuu”-minikurssille. Pysähdyin ja jäin miettimään elämäni arvoitusta ja tarkoitusta. Päätin myös olla tekemättä yhtään mitään viimeiset pääsiäispäivät.

Oma tavoitteeni ei ole viettää osaa elämästäni ulkomailla, kuten Rosita blogissaan useimmiten kirjoittaa, vaan minun tavoitteeksi riittää ihan kotona hengailu, jossa voin valita kuinka paljon vuoden aikana teen töitä. Tämä tavoitteni liittyy nimenomaan oravanpyörästä poishyppäämiseen. Tämä tavoite tuntuu entistä tärkeämmältä saatuani erään diagnoosin, jota tulen kantamaan lopun elämääni. Paska sairaus, mutta ei siitä sen enempää.

Millä sitten rahoittaa osavuotinen kotonaoleilu? Kävin läpi oman varallisuuteni, joka näyttää tältä tällä hetkellä:
Varallisuuteni on yhteensä 64322,08€, kasvua kolmessa kk:ssa liki 5000€. Ei pöllömpää näillä tuloilla. Silti tuntuu, että jokin tässä mättää, kun katsoo seuraavaa kaaviota, jossa näkyy rahastojeni arvot.


Indeksirahastot

Seligsonin osalta olen hankkinut rahasto-osuuksia tasan 8000 eurolla, ja nousua on tullut tuhannen euron verran. Nordnetin Suomi superrahaston nousu on parin sadan euron luokkaa. Eli yhteensä olen ”netonnut” hieman päälle tonnin n. 15 kk:n aktiivisen sijoitusjaksoni aikana. Onko tämä hyvä saavutus? Ehkä. Riittääkö se oman tavoitteeni saavuttamiseksi? Ei.

Itseäni mietityttää myös se, josta Sijoittaja Tursaskin aikoinaan kirjoitti, että mistä me oikeastaan tiedämme saammeko rahaston noususta syntyvät eurot omiin rahastoihimme...? On ehkä helpompaa ymmärtää se, että osakkeiden arvo tippuu, jos kuitenkin saat konkreettista rahaa osinkojen muodossa joka vuosi, mutta entäpä indeksirahastot? Jos rahastojen arvo droppaa kovin, ei sieltä tipahtele osinkoja tililleni, vaan ne rahat on siinä ajankohdassa menetettyjä. Tilanne korjaantunee vuosien saatossa, jos on korjaantuakseen.

Rosita kirjoitti blogissaan, että toki voit sijoittaa 100.000 euroa Norwegian Bankin tilille 1,75%:n vuosikorolla, jotta saat vuoden päästä 1750€ (miinus verot), mutta eihän tuo summa riitä vuoden tarpeisiin. Vähän sama fiilis alkaa olla itselläni rahastosijoittamisessa. Pelkillä rahastosijoituksilla en tule tavoitteeseeni pääsemään.

Asuntosijoittaminen

Olen viime aikoina siirtänyt katseeni asuntosijoittamiseen. Asun kuitenkin paikkakunnalla, jossa joo, rakennetaan uutta, mutta joka ei kuitenkaan ole niin elinvoimainen kaupunki kuin mitä se voisi olla. Pikemminkin olemme muuttotappiokunta, jolla ei kovin hyvin mene. Asuntoja saa halvimmillaan 25.000 eurolla sijoitustarkoitukseen, mutta se, saatko vuokralaisia, ja millaisia, onkin asia erikseen. Keskustan asunnoista on mahdollista saada jopa 600-700 euron kk-vuokraa, mutta kun olen jo useamman kuukauden ajan seurannut asuntomarkkinoita, kaikki keskustan asunnot ovat menossa putkiremonttiin. Edullinen sijoitusasunto onkin muutaman vuoden päästä kallis sijoitusasunto.

Uudiskohteet on hinnoiteltu taas niin, että edullisin yksiökin maksaa sen satatonnia. Millä todennäköisyydellä tulen saamaan asunnosta yhtä paljon siitä luopuessani? Ajatus toisen, elinvoimaisemman, paikkakunnan sijoitusasunnoista tuntuu työläältä. Olisi helpottavampaa hankkia asunto jonkun toisen kanssa, vaikka ihan vain se ensimmäinen asunto, jotta näkisi paremmin millaisia potentiaalisia vuokralaisia on mahdollista saada ja eivätkä riskit kaatuisi vain minun päälle. Vapaaehtoisia?

Osakkeet

Osakkeita olen miettinyt myös nyt pitempään. Itselläni on tällä hetkellä koroissa 10.000 euroa, jota olen jemmaillut hätätapauksia varten. Hätätapaus on todellisuudessa auton hankintaa varten. Siis, jos joutuisin sellaisen taas hankkimaan. Toisaalta sisareni muistutti, että minulla on yhä äidin perintörahoja olemassa, joilla voisin tarvittaessa ostaa uuden auton, kun tuskastelin hänelle sitä, että joudun jälleen siirtymään toiselle paikkakunnalle töihin. Sisarenihan ei sijoituksistani tiedä mitään eikä hänen tarvitse tietääkään. Hän olisi muutoin vinkumassa satasen lainaa joka väliin. Nyt kun työmatkaongelmakin ratkesi sillä, että toinen kollegani nykyisestä työpaikastani siirtyy tänne uuteen työpaikaan ja lupasi ottaa minut matkan varrelta kyytiin, voisin hyvinkin alkaa kuluttamaan vaikkapa puolet ns. hätävarastostani osakkeisiin (vai sijoitusasunnon käsirahaan?).

Osakkeitahan minulla oli se huikeat 16 kappaletta, jotka olen syntyessäni saanut. Sain osinkoja niistä tänä vuonna huikeat 8,84 euroa. Mutta hyvä, että sain tuonkin verran, koska mietin sitä, jos minulla olisikin ollut Nordean osakkeita 160 kpl, olisin saanut 88,40€. 1600 kappaleella olisin saanut 884,40 euroa. Nuo 1600 kpl maksaisivat noin 16.000 euroa, mikä on kutakuinkin saman verran kuin mitä olen laittanut tällä hetkellä rahastoihin sekä korkoihin. Osingot ovat aavistuksen pienemmät kuin rahastojeni tuotto, mutta Nordea maksanee joka vuosi tuon potin, toisin kuin rahastoni. Paljonko olisinkaan saanut osinkoja tänä ja viime keväänä, jos olisin alusta pitäen sijoittanut suoriin osakeostoihin, indeksirahastojen sijaan?

Summasummarum

Aloittelevalle sijoittajalle indeksirahastot ovat hyvä ja helppo startti. Nyt kun tätä harrastelua on itse reilun vuoden päivät harrastanut, huomaa muuttuvansa ahneemmaksi (vai tietoisemmaksi?). Rikastuminen ei tapahdu hetkessä, mutta aika hemmetin paljon kauemmin sitä saa odottaa ainoastaan rahastoihin sijoittamalla!

Näin ollen, kun olen purkanut ajatukseni taas blogitekstin muotoon, ryhdyn miettimään vanhan sijoitussuunnitelmani repimistä ja uuden laatimista.

Ps.

Satuitteko muuten lukemaan Hesarin juttua miltä Suomi näyttää vuonna 2042? Kannattaa lukaista. 

Pps. 

Pahoitteluni epäonnistuneista kuvista, jotka latautuvat holtittomasti sivulle... Kun ei osaa, niin ei osaa ;)



4 kommenttia:

  1. Kotona hengailu on juurikin parasta. Tähtää tähän samaan! Ja kuten alat oivaltaa, voisihan se olla että rahastot eivät ole se järkevin sijoituskohde, jos haluaa tuoton itselle. Minä en vaan tajua rahastoja.

    VastaaPoista
  2. Ei rahaa ulos maksavissa osakerahastoissa rahasto-osuuden arvoa nostaa kyllä nuo osingot, joilla ostetaan lisää osakkeita. Osakerahasto ei edes maksa osingoista veroa eli osingot pystytään täysmääräisesti sijoittamaan uudelleen.

    VastaaPoista
  3. Tuo, että osakerahasto ei maksaisi osingoista veroa on aika yleinen virhekäsitys - tai sanoisinko puutteellinen sellainen. Riippuu missä maassa rahasto on rekisteröity, minkälainen verosopimus on olemassa kohteena olevien sijoitusten suhteen... Eli hyvinkin monet osakerahastot maksavat esimerkiksi lähdeveron, jota eivät saa takaisin.

    VastaaPoista
  4. Yksi hyvä puoli asuntosijoittamisessa on sijoittajalle: siihen saa hyvin lainaa pankista. Eli voi tehdä rahaa toisten rahoilla.
    Sijoitusasunto kannattaa ostaa vain kasvukeskuksista, missä sen arvo nousee tulevaisuudessa ja missä on mahdollisuus saada vuokralainen.
    Pääkaupunkiseutu on yliveto, vaikka hinnat ovatkin korkealla.

    VastaaPoista