Nordnet

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Shopping, shopping and more shopping!

Sairastin kuluneella viikolla melkoisen kuumeflunssan. Alkoi jo rehellisesti sanottuna ottamaan päähän maata kolme päivää sohvalla turhanpäiväisen tv-hötön parissa. Hetken jo mietin Netflixin hommaamista, mutta pelkän flunssan takia tuo olisi ollut melkoisen turha ostos, kun en muutoin telkkaria juurikaan seuraa. Sen sijaan pongasin yhden hyvän ohjelman Yleltä. Vanhoina uusintoina tuli ohjelma ”Kukkaron herraksi”, josta sain inspiraation tähän tekstiin: Miksi yleensä naisilla lähtee mopo irti shoppailussa?

Jostakin syystä me naiset ostamme tavaroita tunteeseen, emme järkeen vedoten. Vaikka vaatekaappi huutaa jo armoa ollessaan tupaten täynnä, silti joka aamu tuntuu, ettei ole mitään päälle pantavaa. Mies ei mene vaatekauppaan viettämään aikaa ja hengailemaan eikä tule kotiin turhien heräteostosten takia. Mies ostaa järjellä ja tarpeeseen. Ei miehen vaatekaappi pursua vaatteista, joissa on hintalaputkin vielä vuoden päästä kiinni. Ainoa asia, jonka mies (minun mielestäni) ostaa tunteella, on auto. Korjatkaa toki, jos olen väärässä.

Nainen puolestaan liittää vaatteisiin tunteita: neuletakki, joka oli päällä ekoilla treffeillä, hääpuku, jopa alusvaatteet, jotka revittiin päältä nopeasti... Ymmärtänette pointtini? Siksi ei oikeastaan ole edes yllättävää, kun nainen kohtaa kriisin elämässään, hän suuntaa askeleensa vaatekaapille ja ryhtyy siivoamaan sitä. Eron myötä vaatekaappi puhdistetaan kaikesta siitä mikä liittyy entiseen. Tietenkään kaikki eivät näin toimi, mutta aika moni meistä. Kuvittelemme, että heittämällä pois kaiken, mikä liittyy kohtaamaamme kriisiin, helpotamme omaa oloamme.



Naisilla shoppaaminen liittyy usein jonkin tyhjiön täyttämiseen. ”Olen parempi ihminen, kun saan ostaa kivoja juttuja” tai itsekin sorrun siihen, että voin ostaa jotakin, koska ”olen ansainnut sen”. Ansaitseminen on vaikkapa selviytymistä rankasta työviikosta, tentin suorittaminen tmv. Aina löytyy jokin muka hyvä syy! Vaatteilla koristamisella kuvitellaan nostavan nollassa olevaa itsetuntoa. Totuus kuitenkin on, ettei shoppailemalla saa tiettyä statusta, hyvästä omastatunnosta puhumattakaan.

Miksi itselläni mopo sitten karkaa käsistä aika ajoin? Sukelsin lapsuuteeni, joka osuu mukavasti 90-luvun lamaan. Siinä missä isosiskoni sai aina upouudet, 500 mummonmarkkaa maksaneet Levis 501:t, minä pukeuduin muiden vanhoihin vaatteisiin. 7 vuotta vanhemmalta serkultani saadut vaatteet olivat ihan hirveitä ja niin out-of-style, eivätkä nuo siskonkaan vaatteet minulle istuneet kun olemme kropaltamme ihan erilaisia. Ala-asteella minua jopa kiusattiinkin vaatteitteni takia. Ehkä tästä kumpuaa itselläni se naarasleijona, joka ostaa kiltisti omille lapsilleen Adidasta ym., ettei heitä ainakaan vaatteiden takia kiusattaisi. Varmaan tässä on myös syy omaan vaatteilla koreiluuni: kukaan ei enää arvostele minua onnettomien vaatteitteni takia. Vaikka farkkuni maksavat 13€, paita vitosen, neuletakki kympin, kengät 8 euroa koen näyttäväni hyvältä ja voin mennä näissä vaatteissa töihin. Pääasia, että vaatteet ovat siistit, puhtaat, ehjät ja mukavat. En välitä merkkituotteista omalla kohdallani eikä kukaan muu edes arvaa, että vaatteeni ovat näinkin halvat.



Kuulun myös siihen joukkioon, jolla raha polttelee tilillä, taskussa ja lompakossa. Ikään kuin raha olisi vihollinen, josta pitää päästä eroon. Kun tässä kuussa ryhdyin tuhoamaan hätävararahastoani, siirsin 3.000 euroa suoraan Nordnetin tilille. Tuo summa jos olisi makoillut verkkopankilla jollakin tilillä, arvatkaa vain olisiko sitä summaa käytetty muuhuin kuin sijoittamiseen? Olen tarkoituksellakin levitellyt rahojani useampaan paikkaan, esimerkkinä laskutili, jotta rahat pysyisivät koskemattomissani.

Tällä hetkellä ostoshimoani on hillinnyt inventaariolista, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että olen läpikäynyt omat ja lasteni vaatekaapit. Listaan olen merkinnyt, mitä tarvitaan ja mitä ei. Siitä tuossa 600 euron haasteesssakin on kysymys. Silti, olen ostanut jo tuplasti suuremmalla rahasummalla vaatteita. Lapsille vaatteiden ostaminen on ”hemmottelua” (tai näin ainakin selitän asiaa itselleni), vaikka välillä tuntuu, etteivät lapset välitä kuitenkaan vielä niin paljoa mitä heillä on päällään. Minä puolestani välitän, ja juuri sen takia, etten halua heitä kiusattavan, kuten minua kiusattiin. Ratkaisua omaan ongelmaani en ole juurikaan löytänyt. Paitsi sen, että pyrin pitämään käyttötililläni, johon minulla on pankkikortti, vain kuukauden ruokamenoja vastaavan summan. Kaikki ylimääräinen raha menee sijoittamiseen. Joskus teen ostoksia verkkokaupassa ja klikkailen ostoskärriin kaiken minkä haluan, ja kauhistelen hintaa. Sen jälkeen karsin ostoksia pois, kunnes lopulta totean, etten tilaa mitään. 

Sijoittamisesta puolestaan on tullut ihan hyvä uusi shoppailun kohde... Kokeneet osakesijoittajat saattavat katsoa ostojani päätään pudistellen, mutta minä vasta opettelen. Olen ostanut jotakin osaketta tiettyyn hintaan, ja nyt teen alennusmyyntiostoksia sitä mukaa, kun kurssi laskee... Hetkessä huomaankin tehneeni kolmet kaupat kolmesta eri osakkeesta. Tällä kertaa ostokset ovat kuitenkin fiksuja verrattuna mihin muuhun olisin rahat voinut tuhlata...


Naisille olisi varmasti kysyntää mielikuvaharjoituksista, joilla hillitä shoppailua. Tiedätkö hyviä metodeja? Mitä Sinä teet, kun shoppailuhimo iskee päälle?

4 kommenttia:

  1. Hyvä teksti! Itse en kauheasti lahjo itseäni enkä raaski ostaa kovin kalliita tuotteita, mutta nykyään tulee kyllä osteltua tosi usein. Nytkin piti ostaa reissunpäällä uudet rintaliivit kun juhliin menoa varten mekon alle ei ollut sopivan värisiä. No, ostin klassiset ja hyvät. Ja vaikka mitä muuta on tullut kesällä ostettua. Toisaalta kesävaatteet olivatkin kaikki jo vanhoja ja kuluneita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :) Kesän alennusmyynnitkin tuppaavat olemaan hieman petolliset... meillä naisilla taitaa usein juuri kesällä iskeä akuutti vaatepula, kiitos alennusten ;)

      Poista
  2. Ei toi shoppailusi miltään kauheen suureelliselta kuulosta kun sulla on noin halvat vaatteetkin päällä :D

    VastaaPoista