sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Menneen ja uuden vuoden tavoitteita

Vanha vuosi vetelee viimeisiään. On aika katsoa miten vuoden 2018 lupaukset sitten menivätkään, ja tehdä uusia tavoitteita vuodelle 2019.

Uusi työ. Vuodelle 2018 olin asettanut tavoitteeksi uuden työpaikan metsästämisen. Uusi työpaikka tosiaan löytyikin lopputalvesta, ja siellä työt näyttäisivät jatkuvan vielä vuoden 2019 loppuun, mikäli sijaistettavani päättää jatkaa hoitovapaataan. Ilmeisesti pikkulinnut olivat esimiehelle kuiskineet jotakin, sillä olen päässyt vaativampiin tehtäviin, mikä on tehnyt työstä (toistaiseksi) aavistuksen mielekkäämpää. Palkka on hyvä, työaika on hyvä, mutta työn sisältö on välillä niin tappavan tylsää, ettei omia aivoja tarvitse juurikaan käyttää. Mutta yritän ajatella positiivisesti, tai ainakin euroja. Uutta, parempaakaan työtä kun ei juuri nyt ole tarjolla. Kevään korvalla aion kuitenkin katsastella työtarjontaa ja laittaa verkkoja vesille mielenkiintoisen työpaikan osuessa kohdalle. Toisaalta on todettava, että kun työ ei vie haastamattomuutensa takia kaikkea "pääomaa" kallon sisältä, olen ollut kotona suorastaan aikaan saava. Asioita jaksaa puuhastella enemmän, kun kaikki energia ei olekaan hukutettu työhön. 

Plan B. Plan B:nä oli laittaa hakupapereita yliopistoon ja opiskella mahdollisesti jopa uusi ammatti paremman työn toivossa. Hainkin kahteen yliopistoon, mutta toisessa en päässyt edes pääsykokeisiin, koska oma pääaineeni yliopistossa oli ”väärä” enkä saanut muihin nähden mitään lisäpisteitä tästä. Toisiin pääsykokeisiin en sitten koskaan edes mennyt. Mutta sain tehtyä tämän vuoden aikana kaksikin opintokokonaisuutta valmiiksi, toisesta tosin odotan vielä virallista todistusta saapuvaksi. Rehellisesti sanottuna juuri nyt ei tee mieli edes opiskella. Tämänkin asian suhteen pidän silmät ja korvat auki: jos jotakin mielenkiintoista osuu kohdalle, tartun siihen. Muuten taidan keskittää energiani ihan muuhun.

Sijoittaminen. Tavoitteena oli päästä tänä vuonna lähelle 30.000 euron sijoitussalkkua. Tämä tavoite romuttui joutuessani hankkimaan auton uuteen työpaikkaan. Tänäkin vuonna, kuten viime vuonna, sijoittaminen on ollut ihan toissijainen asia. Enemmän olen keskittynyt asuntolainan tuhoamiseen, tosin tänä vuonna en sitäkään lyhennä, vaan kasasin summan varainsiirtoveroa varten. Eli ostan virallisesti talon puolikkaamme nimiini ja neuvottelen itselleni asuntolainan, joka vastaa minun tarpeitani. Näistä epäselvistä kuvioista voit lukea lisää täältä. Tälle vuodelle asetan kuitenkin tavoitteeksi 10.000 euron säästämisen. Katsotaan sitten mihin kaikkeen tuo summa laitetaan. Säästäminen on kuitenkin syksyn mittaan lähtenyt hyvin sujumaan eikä tuota sen suurempia haasteita.

Stressittömämpää elämää. Mielestäni elän jo tällaista verrattuna vaikkapa parin vuoden takaiseen. Tuskin koskaan kukaan saavuttaa täysin stressitöntä elämää, mutta moni asia perhe-elämässä on muuttunut parempaan suuntaan. Ruuhkavuosien kanssa painiminen on oma taiteenlajinsa, mutta siitäkin selviää, ehkä jopa hengissä…

Uusi matkakohde. Vuonna 2018 uusi matkakohde oli Riika. Riian lisäksi kävin kahdesti Tallinnassa ja syksyllä esikoisen kanssa Lontoossa. Seuraava matka on jo varattuna Atlantin toiselle puolelle ja lasten kanssa olisi tarkoitus käydä myös reissussa. Nämä matkat syövät rahaa, mutta ovat itselleni jonkinpuoleinen henkireikä, josta kieltäydyn luopumasta. Skotlanti olisi itselleni mieluinen tutkimuskohde, mutta en tiedä innostuvatko lapset nummeilla vaeltamisesta ja vanhojen rakennuksien ihastelusta ;)

Sivutyön metsästys. Alun perin minun piti tarjota osaamistani kansalaisopistoon, mutta saatuani uuden työpaikan, totesin, etten tarvitse lisätyötä talouden parantamiseksi. Palkkani on paljon parempi kuin edellisessä työssä enkä halua viettää kaikkea vapaa-aikaani työtä tehden. Tämän voi siis uuden vuoden osalta suosiolla skipata.

Kuluttaminen ja ekologisuus. Uutena asiana voisin lisätä tavoitteisiini kuluttamisen vähentämisen. Kulutan tolkuttoman paljon rahaa vaatteisiin. Itseasiassa lopetin 600 euron haasteen seuraamisen, kun 2.000 euroa vaatteisiin oli jo mennyt. Tehdessäni joulusiivousta, siivosin myös omat ja lasten vaatekaapit vain ja ainoastaan todetakseni, että vaatetta on. Meillä vaatteet käytetään kyllä loppuun tai myydään/ lahjoitetaan eteenpäin. Ongelmaksi on alkanut tosin nousta se, että enää ei äidin ostamat vaatteet välttämättä kelpaa esikoiselle, ja itseäni harmittaa, kun jokin vaate jää sitten käyttämättä. Kaupunkilaislapsilla alkaa myös olla tarve saada tietynlaisia merkkivaatteita, koska ”kaikilla muillakin on”. Nämä tekevät aika ison loven vaatebudjettiin. Itse olen kunnostautunut neulomaan osan vaatteistani, ja tätä olisi tarkoitus jatkaa uutena vuotenakin.

Mitä tulee ekologisuuteen, olen pitkään haaveillut omasta kasvihuoneesta ja viljelypalstasta, ja viime kesänä sainkin oman kasvimaan. Oman ruuan kasvattaminen on paitsi terapeuttista, myös hauskaa. Haaveilen jonkin asteisesta omavaraisuudesta, mutta tuo haave siintää vielä tosi kaukana. Tarkoitus olisi myös uutena vuotena kiinnittää huomiota ekologisiin pesu- ja puhdistusaineisiin, siirtyä suosimaan muoviin pakattujen tuotteiden sijasta kartonkisia tuotteita, esimerkkinä vaikkapa Bohon meikit* tai Kaslinkin Aito-tuotteet (jugurttien sijasta) ja tutustua ekologisempiin ja eettisesti valmistettuihin vaatteisiin. Eiköhän näissä riitä uudelle vuodelle pureskeltavaa?

Hyvää Uutta Vuotta kaikille ja olkoon vuosi 2019 edellistä parempi!



*merkityt ovat affiliciate-linkkejä, joiden klikkaamisesta kirjoittalle voidaan maksaa

1 kommentti:

  1. Kiva löytää tänne blogiisi, kirjoitat tärkeää asiaa. Tuo 600 euron vaatehaaste varsinkin oli mielenkiintoinen kokemus. Päätin omalta osaltani tehdä vuoden vaateostosseurannan, jossa haastan itseni ostamaan niin vähän kuin mahdollista. Kirjanpitoa olen muinoin pitänyt jos jonkinlaista, mutta vuoden vaateostot on kokeilematta. Sinulla on kiva blogi, tätä täytyy lukea enemmänkin!

    VastaaPoista